Kolme visiota EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta

EU-komissio julkaisi viime viikolla kaksi merkittävää asiakirjaa, jotka käsittelivät samaa aihepiiriä: toinen koski sosiaalisten oikeuksien pilaria ja toinen EU:n tulevaisuuspaperin sosiaalista ulottuvuutta. Julkisuudessa sosiaalista pilaria koskevasta paperista on keskusteltu enemmän. Koen, että jälkimmäinen on monessa mielessä tärkeämpi dokumentti. Miksi näin?

Laki- ja politiikka-aloitteet ovat toki tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi on EU:n tulevaisuuden suuri linja. EU on muutosten edessä, Iso-Britannia on jättämässä yhteisön, euroalueen neljän suurimman maan johtajat ovat ilmaisseet halunsa syventää yhteistyötä, komissio ajaa entistä aktiivisemmin useamman tahdin EU:ta, vaalit ympäri Eurooppaa kiinnostavat. EU on noussut poliittisen keskustelun keskiöön, ja ihmisiä kiinnostaa, mitä EU:lle on tapahtumassa.  Reflektiopaperi tarjoaa kolme visiota EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudelle.

Asiakirjan alussa tuodaan, varsin oikeutetusti, esille EU:n myönteinen vaikutus elinolojen tasaajana EU-alueella. EU-rahastot ja tukitoimet ovat nostaneet monen maan hyvinvointia, ja elintaso esimerkiksi itäisissä Keski-Euroopan maissa on noussut merkittävästi. Toisaalta viime vuosina erot jäsenvaltioiden välillä ovat kasvaneet. Kärkimaat ovat kuroneet kaulaa muihin.

Edetäänkö sosiaalikysymyksissä yhdessä, erikseen vai ei ollenkaan?

Alussa käsitellään myös laveasti EU:n sosiaalista ulottuvuutta koskevat tärkeimmät haasteet, jotka ovat väestön ikääntyminen, elintapojen muutos, sukupuolten erot työmarkkinoilla sekä työn muutos ja sen vaikutus sosiaaliturvajärjestelmiin.  Tämän jälkeen siirrytään katsomaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuutta näissä kolmessa eri visiossa.

  1. Keskitytään vain työvoiman liikkuvuuskysymyksiin

Tässä vaihtoehdossa keskityttäisiin sisämarkkinoiden kehittämiseen. Sosiaaliasioista keskusteltaisiin EU-tasolla vain siinä määrin kuin ne liittyvät työvoiman liikkuvuuteen. Minkäänlaista EU-tason sääntelyä ei tämän lisäksi olisi. Monessa mielessä helppo tie eteenpäin ­­­ — on helpompi purkaa kuin rakentaa. Mutta, yhteiset sisämarkkinat ilman yhteistä sitoutumista sosiaaliasioihin ovat ongelmalliset. Työelämän sääntelyn taso eroaisi jäsenvaltiosta toiseen. Tämä aiheuttaisi vääristynyttä kilpailua, eikä erojen tasoittaminen olisi myöhemminkään helppoa.

Skenaariossa myös EU-rahastojen toiminta loppuisi. Samoin myös monet hankkeet, joilla on lisätty EU-kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, lakkautuisivat. Pelkkiin sisämarkkinoihin keskittyvä EU ei lisäisi kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

  1. Halukkaat maat syventäisivät yhteistyötä

Halukkaat maat, joita voivat olla euroalueen maat tai muu maiden ryhmittymä, syventäisivät yhteistyötä työmarkkinoihin tai sosiaaliasioihin liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteitä edistettäisiin siihen suuntaan, että euroalueelle syntyisi aidosti yhtenäiset työmarkkinat, samalla maiden sosiaaliturvajärjestelmät yhdenmukaistuisivat. EU-rahastoilla tuettaisiin yhdenmukaistumista ja tarvittaessa jäsenvaltiot voisivat perustaa myös yhteisiä rahastoja. Paperissa vilautellaan myös yritysverotuksen yhdenmukaistamista.

Haasteina skenaariossa olisivat EU:n päätöksenteon kompleksisuuden lisääntyminen entisestään, kun eri maita koskevat säännöt eriytyisivät. Myös syventyneen yhteistyön ulkopuoliset maat voisivat houkutella yrityksiä alhaisemmilla maksuilla ja vähemmällä sääntelyllä.

  1. Kaikki EU-maat syventäisivät yhteistyötä

Yhtenä visiona esitetään, että kaikki EU-maat lähtisivät mukaan syventämään yhteistyötä sosiaaliasioissa. Tämä vaikuttaa kuitenkin hyvin epätodennäköiseltä kehitykseltä, sillä siihen olisi ollut mahdollisuus käytännössä aina, mutta näin ei ole käynyt. Ei, koska jäsenvaltiot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.

Iso-Britannia oli perinteisesti jarruna tällä kehityssuunnalla, mutta voiko maan poistuminen muuttaa dynamiikkaa näin paljon? EU:n viime aikojen kehitys viittaisi päinvastaiseen suuntaan. EU:hun on muodostunut uusia rajapintoja ja ryhmittymiä, joissa yhteistyö on syventynyt eri maiden kesken. Eritahtisuus on lisääntynyt, ei vähentynyt.

Työelämän sääntely hiertää jo nyt

Läpi asiakirjan paistaa komission suuri huoli: kuinka varmistetaan reilu kilpailu, jos työelämän sääntely rupeaisi eroamaan jäsenmaiden kesken. Huoli on ajankohtainen, lähetettyihin työntekijöihin liittyvät ongelmat ovat jakamassa Euroopan maita kahteen leiriin. Suomessa tällaista keskustelua ei ole esiintynyt, mutta esimerkiksi Ranskan vaaleissa tämä teema oli merkittävä EU-poliittinen kysymys.

EU:n tulevaisuusvisioita voi peilata vangin dilemman avulla. Jos yhteistyö syvenee vain tiettyjen maiden osalta, pelkona on, että ulkopuolelle jättäytyneet voivat hyödyntää tilannetta houkuttelemalla yrityksiä alemman sääntelyn turvin. Toisaalta, jos yhteistyöhön halutaan kaikki mukaan, yhteisen nimittäjän löytäminen lienee mahdotonta, eikä yhteistyö syvene lainkaan. Sisämarkkinoihinkin keskittyvä skenaario olisi ongelmallinen: kun työelämän sääntelyn taso eroaisi, eivät sisämarkkinatkaan toimisi optimaalisesti.

Niko_Vaananen

Niko Väänänen

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Eläketurvakeskuksen suunnitteluosastolla. Hänen asiantuntijatehtävänsä liittyvät EU:n sosiaalipolitiikkaan sekä vertailuihin koskien eri maiden eläkejärjestelmiä. Hän on myös jäsenenä eurooppalaisten sosiaalivakuuttajien yhteistyöjärjestössä ESIPissä.