Opiskelijaliikkuvuus vie avarakatseisuuteen ja rohkeuteen

Suomen maakuntien välillä on suuria eroja siinä, miten aktiivisesti ammattiin opiskelevat nuoret lähtevät ulkomaanjaksoille. Itä-Suomen ammatilliset oppilaitokset ovat opiskelijaliikkuvuudessa selkeästi vähemmän aktiivisia Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna.

Kun suhteutetaan maakunnan ammattiopiskelijoiden kokonaismäärä ulkomaille lähteneiden määrään, Keski-Pohjanmaa nousee maamme aktiivisimmaksi opiskelijoiden lähettäjäksi. Opiskelijaliikkuvuus on kymmenen prosentin lukemissa. Pohjois-Savo sijoittuu tällä hetkellä maakuntien (18 kpl) vertailussa viimeiselle sijalle. Opiskelijamäärään suhteutettu liikkuvuus on 2,6 prosentin luokkaa.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuoreiden tilastojen mukaan lyhytkestoiset ulkomaanjaksot laskivat vuonna 2015 edellisestä vuodesta 11:ssä maakunnassa. Pohjoissavolaisten opiskelijoiden kohdalla miinus oli pisin, -79,5 prosenttia. Opettajienkin liikkuvuus putosi yli 40 prosenttia.

Luvut osoittavat, että oppilaitokset käyttävät kansainväliseen liikkuvuuteen vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. Koko maassa opiskelijaliikkuvuuteen käytettiin viime vuonna 23 prosenttia vähemmän oppilaitosten omaa rahoitusta kuin vuotta aiemmin. Opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuusrahoista nipistettiin 19 prosenttia.

Toiseksi luvut vahvistavat sen, että oppilaitosten kansainvälisyysstrategiat ovat luonteeltaan enemmän tavoitteita luettelevia kuin käytännön toimenpiteitä ohjaavia. Epäsuhta on melkoinen, jos oppilaitos lupaa tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuuden ulkomailla suoritettavaan opiskelu- tai työssäoppimisjaksoon, mutta todellisuudessa lähtijöitä on vain parisen prosenttia.

Osittain liikkuvuuslukujen pienenemistä selittää viime syksynä tapahtunut ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus, joka on vaatinut opettajien voimavaroja ja työaikaa. Kansainvälistyminen sai jäädä taka-alalle.

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on taitekohta, jonka halutaan vievän Suomea eteenpäin, myös kansainvälisyydessä. Takavuosina saatoimme naureskella ajatuksella, että kansainvälisyys on ihan kivaa – kunhan ei tarvitse olla tekemisissä ulkomaalaisten kanssa.

Tulevaisuuden Suomessa eurooppalaisuuteen pitää heittäytyä joka solulla. Voisimmekin antaa yhteisen Suomi 100 -lupauksen, joka sitouttaa kaikki aikuiset edistämään lasten ja nuorten kansainvälistymistä ja samalla avarakatseisuutta: “Avarakatseisuus lisää rohkeutta, kilpailuetua ja mielikuvitusta. Tieto on rajallista, mutta mielikuvitus halaa koko maailmaa. Hymy korvissa.”

Lyhyetkin liikkuvuusjaksot esimerkiksi EU:n koulutuksen, nuorison ja urheilun Erasmus+ ohjelmissa ovat usein hyvin voimaannuttavia nuorten huomatessa, että he pärjäävät vieraassa ympäristössä, vieraalla kielellä ja vieraassa kulttuurissa. Ja mikä parasta, silloin voi löytää myös itsestä uusia puolia.

Yritykset voisivat sitoutua työllistämään kansainvälistä kokemusta hankkineita nuoria. Kansainvälistyminen on digitalisaation ohella ratkaiseva kasvutekijä pienille ja keskisuurille yrityksille. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi myös hiipunut ystävyyskuntatoiminta voitaisiin herättää uuteen eloon.

Jari-Shvonen

Jari Sihvonen

Kirjoittaja on tiedottaja Pohjois-Savon liitossa ja Europe Direct -tiedotuspisteessä.

Advertisements

Heittäytykää kansainvälisyyteen!

Lauantaina 26 988 suomalaisnuorta saa käteensä ylioppilastutkintotodistuksen. Hienosti tehty, onnittelut kaikille!

Suurin osa heistä lähtee hakemaan jatko-opiskelupaikkaa suomenkielisillä todistuksilla. Kaikissa lukioissa ei vielä osata markkinoida englannin- ja ruotsinkielisiä käännöstodistuksia, joita voi tilata ylioppilastutkintolautakunnasta 33 euron hintaan. Monelle uudelle ylioppilaalle englanninkielinen todistus voisi olla ensimmäinen askel jatko-opintoihin johonkin toiseen Euroopan maahan. 

Käännöstodistusten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, vaikka ikäluokat ovat samaan aikaan pienentyneet. Viime vuonna niitä tilattiin 1400 kappaletta.

Suomen 20-vuotinen EU-jäsenyys on vaikuttanut kaikkein myönteisimmin juuri opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen. Se on näkynyt ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä. Viimeisen neljän vuoden aikana se on noussut 5000:sta lähes 7000:aan.

Veikkaan, että kasvuvauhti kiihtyy. Vuoden 1995 jälkeen syntyneet suomalaislapset ovat olleet ensimmäisestä parkaisusta alkaen EU-kansalaisia. Tämä sukupolvi on ollut tekemisissä eurooppalaisen liikkuvuuden kanssa mm. Erasmus-ohjelmissa. He ovat avoimia, uteliaita ja suvaitsevaisia. Kuin syntyneet heittäytymään kansainväliseen kanssakäymiseen!

Lisäksi moniin ulkomaisiin yliopistoihin haetaan lukio- ja yo-todistusten, haastattelujen ja motivaatiokirjeen perusteella. Pääsykokeita ei välttämättä ole. Motivaatiokirje voi olla sisäänpääsyn kannalta merkityksellisempi kuin todistukset.

Britannian ja Ruotsin valitsee lähes puolet kaikista ulkomaille suuntaavista suomalaisista tutkinto-opiskelijoista. Muita suosittuja kohdemaita ovat Viro, Alankomaat, Ranska, Saksa ja Tanska.

Mitäpä jos kysyisit uudelta ylioppilaalta: Oletko koskaan miettinyt hakevasi opiskelemaan ulkomaille?

Jari Sihvonen, tiedottaja

Europe Direct Kuopio


tutkinto-opiskelijat