Masennusta esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä kaikkialla maailmassa. Se aiheuttaa henkistä kärsimystä ja alentaa toimintakykyä. Hoitamattomana masennus voi johtaa työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen perhe-elämästä ja yhteiskunnasta.
Pahimmassa tapauksessa masennus ajaa itsemurhaan, joka onkin yleinen kuolinsyy monissa EU-maissa. Vaikka masennus on yleisempää naisilla, miehet tekevät erityisesti alemman tulotason ryhmissä masennuksen vuoksi keskimäärin lähes neljä kertaa enemmän itsemurhia kuin naiset.
Euroopassa joka kahdeskymmenes sairastaa masennusta ja joka neljäs kokee itsensä masentuneeksi jossakin elämänsä vaiheessa. Masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden ja muiden masennukseen liittyvien mielenterveyden häiriöiden riski kasvaa merkittävästi, jos henkilö kokee väkivaltaa, elää konfliktitilanteessa tai joutuu pakon sanelemana turvautumaan maastamuuttoon. Masennusta ei kuitenkaan pidä hävetä eikä oireita lakaista maton alle. On erittäin surullista, jos leimautumisen pelko estää ihmisiä hakemasta apua. Masennuksesta olisi puhuttava avoimesti.
Maailman terveyspäivän teemana on tänä vuonna masennus.
Masennuksesta puhuminen luotettavan ihmisen kanssa voi olla ensimmäinen askel kohti toipumista. Ilmiönä siihen on puututtava kuitenkin myös laajemmassa mittakaavassa. Keskustelua olisi hyvä saada aikaan niin päättäjien, opettajien, työnantajien, terveydenhuollon ammattilaisten, perheenjäsenten, ystävien kuin työtovereiden keskuudessa. Jokainen meistä voi osaltaan auttaa ehkäisemään, tunnistamaan ja hoitamaan masennusta. Myös kodit, koulut, työpaikat, sairaalat ja terveyskeskukset voivat toiminnallaan ja asenteillaan tukea mielenterveystyötä.
Etenkin kouluilla on keskeinen rooli masennuksen ehkäisemisessä ja oireiden tunnistamisessa sekä oppilaiden henkisen vahvuuden kehittämisessä. Lapsilla ja nuorilla masennus voi johtaa eristäytymiseen. Koulumenestys voi kärsiä, ja samalla myös muiden mielenterveysongelmien riski kasvaa. Esimerkiksi EU:n rahoittama SUPREME-hanke osoittaa, että kouluissa masennuksen oireisiin voidaan puuttua tehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. EU-yhteistyönä laadituissa koulujen toimintasuosituksissa annetaan esimerkkejä tavoista, joilla oppilaiden hyvinvointia voidaan tukea. Koska useimmissa kehittyneissä maissa masennus on yleisin syy sairauspoissaoloille ja työtehon heikkenemiselle, myös työnantajien olisi hyvä pyrkiä lisäämään työntekijöiden hyvinvointia. Työhön voi liittyä tekijöitä, jotka nostavat ihmisten stressitasoa ja lisäävät masennuksen ja loppuunpalamisen riskiä. Työpaikoilla pyritäänkin aiempaa paremmin puuttumaan työntekijöiden masennukseen. Esimerkkejä löytyy EU-yhteistyönä laadituista työympäristöä koskevista suosituksista.
Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia mielenterveysongelmien käsittelyyn. Palvelujen sähköistämisestä seuraava ihmiskontaktin puuttuminen voi tuntua erikoiselta, mutta tutkimusten mukaan sähköiset tukipalvelut kuitenkin rohkaisevat sellaisia henkilöitä hakeutumaan avun piiriin, jotka haluavat suojata yksityisyyttään ja hakea apua nimettöminä. Heidän näkökulmastaan hoidon saatavuus paranee.
Siitä huolimatta, että masennus on hoidettavissa oleva sairaus, vain yksi neljäsosa vakavasta masennuksesta kärsivistä potilaista saa riittävää hoitoa. Tämä ei voi jatkua. Niin komissio kuin WHO ovat sitoutuneet varmistamaan, että masennus pysyy asialistalla myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna komissio keskittyy mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla ja kouluissa sekä painottaa itsemurhien ehkäisyä. Maailman terveysjärjestö puolestaan tarjoaa päättäjille materiaalia ja teknistä tukea masennuksesta kärsiville ihmisille tarkoitettujen tukipalvelujen perustamiseen ja lisäämiseen.
Tänään, maailman terveyspäivänä, kehotamme kaikkia puhumaan avoimesti masennuksesta ja ideoimaan uusia masennuksen ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia kouluissa, työpaikoilla ja kaveriporukoissa. Keskustelun avoimuus on avaintekijä. Jokainen voi omalla toiminnallaan auttaa masennuksesta kärsiviä lähimmäisiään.
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston johtaja Zsuzsanna Jakab
Euronautti 