Chydeniusta ja orkesterisoittoa

Freedom Housen ja Economist Intelligentsin uusimmat selvitykset demokratian ja vapauden tilasta ovat murheellista luettavaa. Lehdistönvapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokraattisista instituutioista 195 maassa kerätyt tiedot osoittavat, että kehitys on polkenut paikallaan tai taantunut. Näin on jo kymmenettä vuotta.

Jo kuopatuiksi kuviteltu kovan nationalismin haamu rumine seuralaisineen liikkuu samalla tavalla Intiassa, Etelä-Koreassa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa. Aikoinaan hyvillä toiveilla lastatusta laivasta ei Venäjällä ja Turkissa näy muuta kuin pilkahdus maston päätä horisontissa.

EU-maiden sisällä tuntevat vetoa siihen muutkin kuin Unkari ja Puola. Sen osalta on tilanne nähty niin pahaksi, että hallitusta Varsovassa uhataan jo EU:n lakituvalla.

Syitä uuteen, vanhaan Zeitgeistiin on monia: maahanmuuttokriisi, taantuma, Kreikka-sotkut, terrorismi ja Venäjän uhka. Lisää murheita on tulossa. Sekä Brexit että Trump näyttäytyvät etäältä katsoen äänestäjien älykkyystestinä. Mahdollisuus siihen etteivät valitsijat kummassakaan maassa läpäise koetta, on valitettavan iso. Populistit ovat johtaneet keskustelua ja hyödyntäneet tilanteen täysimääräisesti myös Euroopassa. Syntyy mielikuva, että pelikenttä on jätetty vain yhdelle joukkueelle.

Euroopan unioni on täydellisestä kaukana. Kärsimme byrokratiasta, demokratiavajeesta ja huonosta tilannetajusta, rohkeuden puutteesta puolustaa ja argumentoida. EU:n suuressa ideassa kun ei mikään ole muuttunut. Se on edelleen rauhan paras tae, jäsenmaiden ja se yksittäisen kansalaisen lähes ainoa turva globalisaation haittoja vastaan. Mitä suurempia ovat uhat, sitä suurempi syy EU-mailla on toimia tiiviimmässä yhteistyössä. Ja nyt ne ovat isoja.

Jos populistien porukat haluavat palata ajassa taaksepäin, ehkä näin täytyy tehdä muidenkin. Back to basics! Kukin pieneltä osaltaan.

Budapestissä järjestettiin huhtikuussa seminaari lehdistönvapaudesta. Muodollinen syy oli 250 vuotta sitten suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä parlamentissa hyväksytty Press Freedom Act. Anders Chydenius ja Petter Forsskål ideoivat ja puskivat läpi maailman ensimmäisen painovapauslain ja lain asiakirjojen julkisuudesta. Vallankumouksellinen on vähintä mitä niistä voi sanoa!

Silloin elettiin Suomessa ja Ruotsissa valistuksen, vapausihanteiden – eteenpäin katsomisen aikaa. Uskottiin järkeen, vapaaseen kauppaan ja vuorovaikutukseen. Ja kulttuuriin. Anders Chydenius, paitsi ponteva pappi ja pohjoismaisen liberalismin isä, oli myös musiikkimies. Hänen toimestaan aloitti Kokkolassa kamariorkesteri jossa hän itsekin istahti joskus soittopulttiin.

Chydeniuksen ja Forsskålin lähtökohta oli lehdistönvapaus. Sen mukana tulisivat muutkin hyvät asiat, miehet päättelivät. Chydenius uskoi vapaan lehdistön ja asiakirjojen avoimuuden väistämättä johtavan siihen että totuus tulee julki. Siksi hän piti tärkeänä että myös populisteille on annettava tilaa mediassa, mahdollisuus julkistaa mielipiteitään. Lopulta keskustelu ja fiksu argumentointi tuottavat “totuuden” mistä tahansa asiasta.

Suomi pitää lehdistönvapauden kärkisijaa jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Samalla olemme yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Siitä on syytä olla iloinen ja ylpeä ja pullistellakin sillä saa, kohtuudella. Huolissaan pitää olla siitä, että samoilla listoilla on EU:n jäsenmaita, joiden sijoitus on neljänkymmenen huonommalla puolella. Vapausasteiden puute ja huono taloudellinen menestys korreloivat hämmästyttävästi keskenään. Ja päinvastoin. Suomi ja muut Skandinavian maat ovat kaikkien mittareiden mukaan vapaimpia ja kuuluvat rikkaimpien maiden joukkoon.

Jean Monnet sanoi aikoinaan, että jos hän aloittaisi (EU:n) uudelleen, hän alkaisi kulttuurista. Tämä tuli mieleeni lukiessani uutista Euroopan Nuoriso-orkesterin rahoituksen lopettamisesta*. 40 vuoden ajan se on tarjonnut mahdollisuuden tuhansille nuorille kokea eurooppalaisuutta parhaimmillaan. Se on osaltaan kasvattanut sitä yhteisen kokemuksen pääomaa, yhteistä kulttuuria, jota Monnet kaipasi. Chydeniuksella olisi varmaan tästäkin sanansa sanottavana. Käytännön mies kun oli, hän ehkä olisi jyrähtänyt että talosta voi joskus katto vuotaa mutta kivijalan pitää sen sijaan olla aina kunnossa! Nuoriso-orkesterin lopettaminen on juuri sitä, kivijalan purkamista.

Aiemmin mainittu seminaari sai Unkarissa paljon julkisuutta. Maan suurin päivälehti julkaisi Suomen ja Ruotsin lähettiläiden yhteisen haastattelun lehdistövapauden teemasta. Suomen instituutti Finagora yhdessä Suomen ja Ruotsin lähetystöjen kanssa jatkavat lehdistönvapauden, ja ylipäätään vapauden, teemaa uusilla tapahtumilla tänä ja ensi vuonna.

Sähköiset forumit, areenat ja lehdistö ovat edelleen vapaita. Ne ovat niitä pelikenttiä joille kaivataan uusia argumentteja, pelureita ja joukkueita. Tilaa on yllin kyllin. Sillä tavalla taataan että ne säilyvät vapaina tulevaisuudessakin.

Tätä kaikkea odotellessa sopii toivoa, että myös Euroopan nuoriso-orkesterin rahoitus järjestyy!

tuomi-nikula

Petri Tuomi-Nikula

Kirjoittaja toimii Suomen suurlähettiläänä Unkarissa

 

*) Toimituksen huomautus:

Päivitys 2.6.: Luova Eurooppa-ohjelman budjettiin esitetään lisäystä, jotta Euroopan nuoriso-orkesterin toimintaedellytykset turvataan jatkossakin.

30.5.:Koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics valotti lausunnossaan Euroopan nuoriso-orkesterin rahoituksen taustaa. Komissio on tukenut orkesteria kulttuuriohjelmien kautta yli 10 miljoonalla eurolla vuosina 2000–2014.

Vuonna 2014 alkoi uusi Luova Eurooppa-ohjelma, josta ei enää rahoiteta yksittäisten organisaatioiden toimintaa vaan rohkaistaan rajat ylittäviin hankkeisiin ja verkostoitumiseen. Edellisten rahoitusohjelmien arvioinneissa on todettu, että toiminta-avustukset eivät ole paras tapa tukea innovatiivisia kulttuuriprojekteja. Ohjelmalla pyritään rohkaisemaan useampien rahoituslähteiden käyttöön. Hankkeiden rahoittaminen nähtiin sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaissa paremmaksi tavaksi saada rajalliset varat tehokkaampaan käyttöön. Kilpailu varoista on kovaa. Riippumattomat asiantuntijat valitsevat vain rajallisen määrän hankkeita. Nuoriso-orkesteri sai hankerahoitusta vuosille 2014–15 mutta seuraavalla hakukierroksella oli muita, paremmin ohjelman tavoitteita vastaavia hankkeita. 112 hakemuksesta vain 15 sai rahoitusta. Rahoitusta voi hakea joka vuosi, joten valitsematta jääneet hakijat voivat pian hakea uudelleen.

 

Advertisements

Kysy EU:sta!

Edustuston tietopalveluun ja edustuston ja Euroopan parlamentin tiedotustoimiston yhteiseen EU-tietopisteeseen tulee päivittäin useita EU-aiheisia kysymyksiä. Edustusto twiittaa näitä kysymyksiä ja vastauksia käyttäjänä @eukomissio. Keräämme vastaukset myös kerran viikossa blogitekstiksi.

Tietopalvelun puhelinaika on ma-pe klo 10-12.00 ja numero on 09 6226 5482. EU-tietopiste sijaitsee Voimatalossa, Malminkatu 16 ja se on avoinna arkisin klo 10-16.30.

Muun muassa alla oleviin kysymyksiin on vastattu viikoilla 39 ja 40:

Onko olemassa osaamispassia hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille?

Kyllä. Taitopassi on nyt käytössä ravintola- ja matkailualalla, ja muut alat tulevat pian perässä. Ravintola-alan luonteen vuoksi kansainvälisestä kokemuksesta, kielitaidosta ja liikkuvuudesta on paljon hyötyä. Työnhakijan voi kuitenkin olla vaikeaa selittää ja osoittaa työnantajajille, mitä jokuin tehtävä toisessa maassa on käytännössä sisältänyt. Työnantajien puolestaan voi olla vaikeaa ymmärtää pelkän ansioluettelon perusteella, mitä taitoja mahdollisella työntekijällä on. Ravintola-alan European Skills Passport -asiakirja on tähän tehokas ja helppokäyttöinen ratkaisu. Lisätietoa.

Mistä asioista ja miten voi kannella EU:lle?

Olemme koonneet tietoa oikeaan toimielimeen valittamisesta edustuston sivuille.

“Ympäristötutkimus Euroopan Unionissa” -sähköposti kiertää edelleen

EU ei ole kyselyn takana emmekä suosittele vastaamaan ja lunastamaan maksullista lahjakorttia. Kyselystä on uutisoinut muun muassa Yle.

Mistä löydän EU:n tuottamat julkaisut?

EU Bookshop on verkossa toimiva kirjakauppa ja arkisto, jossa on EU-julkaisuja vuodesta 1952 alkaen. Nimestään huolimatta suurin osa julkaisuista on kaikissa muodoissa maksutonta ja kaikista julkaisuista pdf- ja e-kirjaversiot ovat maksuttomia. Myös EU-tietopisteessä on jaossa paljon erilaista materiaalia, tervetuloa tutustumaan!

Mistä löydän tietoa EU-rahoituksesta?

Edustusto on tehnyt Storify-koosteen EU-rahoituksesta.

Voinko saada EU-tukea kirjallisuuden kääntämiseen toiselle EU-kielelle?

Luova Eurooppa –ohjelmasta annetaan tukea kustantamoille eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämistä varten. Lisätietoa CIMOsta ja komission sivuilta.