Luulo ei ole tiedon väärti

Ilta-Sanomat julkaisi torstaina 31.10.2013 jutun otsikolla ”Näin EU määrää meitä”. Jutussa ihmetellään kuinka Euroopan unioni on täynnä kummallisia pykäliä, sekä kysytään keksitäänkö näitä EU-pykäliä ihan kiusallaan. Seuraavina päivinä myös muut lehdet julkaisivat juttuja siitä kuinka EU alkaa säädellä vessan vetämistä tai kieltää tehokkaat pölynimurit.  

Suomessa ei onneksi sentään ole vielä menty Ison-Britannian meininkiin. Brittiläisessä lehdistössä on mm. esiintynyt väitteitä joiden mukaan maanviljelijöiden olisi hankittava leluja sioilleen ja että vuoristoon olisi asetettava varoituksia jään liukkaudesta. Kuten muistamme, jos juttu kuulostaa liian hölmöltä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Edes EU:ssa.

Tässä blogissa kirjoitettiin heinäkuussa ” Kun unionin päätöksenteosta on kyse, vedetään sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa valitettavan usein mutkat suoriksi. Niin käy helposti, kun monitahoinen asia on muutettava nasevaksi otsikoksi tai twiitiksi. ” Samasta asiasta kirjoitti myös Paavo Rautio Hesarissa 7.11. otsikolla ”EU on ampujille vapaata riistaa”. 

Kuvassa kirjoittajan kotoa löytynyttä kieltokamaa.

Ilta-Sanomien esittämään kysymykseen on vastattava, että ei keksitä kiusallaan. ”EU-pykälien” taustalla on tarve tai halu parantaa nykyistä tilannetta vaikkapa kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun tai markkinoiden toimivuuden osalta. Haluaisin tarjota muutaman esimerkin.

Klassikkostatuksen omaava kurkkudirektiivi sai alkunsa etujärjestöjen ehdotuksesta ja perustui kansainvälisessä kaupassa käytettyihin standardeihin. Ajatuksena oli yhtenäistää ja yksinkertaistaa standardien käyttöä kilpailun edistämiseksi ja hintojen laskemiseksi.

Imurien kohdalla komission ehdotus pyrkii laskemaan imurien liitäntätehoa. Liitäntäteho on kuitenkin eri asia kuin imuteho. Samanlaiset säädökset ovat vähentäneet jääkaappien, pakastimien ja pesukoneiden energiankulutusta kolmannekseen. Kun energiatehokkuutta parannetaan, tuottavat valmistajat entistä parempia ja vähemmän sähköä kuluttavia laitteita ja kansalaisten sähkölasku pienenee.

Komissio ei myöskään aio pakottaa yksityishenkilöitä tai yrityksiä hankkimaan uusia vessanpönttöjä. Uusien merkintöjen on tarkoitus auttaa kuluttajia, yrityksiä ja paikallisia viranomaisia valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita. Vessojen tapauksessa se tarkoittaa pienempää vedenkulutusta. Ympäristö otetaan paremmin huomioon ja kustannukset alenevat.

En usko, että kovin monelle on haittaa paremmasta energiatehokkuudesta, alhaisemmasta vedenkulutuksesta tai pienemmästä sähkölaskusta, saatikka siitä että muovipussien käyttö vähenee. Kaikista eniten näistä hyötyvät kuluttaja ja ympäristö. On myös hyvä muistaa, että jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tulee hyväksyä direktiivit ennen niiden toimeenpanoa.

EU-myyteissä ja väärinkäsityksissä on usein kyse vain puutteellisista tiedoista tai väärinymmärryksistä. Se jos joku on meille eurokraateille vahva viesti siitä, että tiedottamista on mietittävä uudelleen. Kansalaisille ja toimittajille pitää pystyä kertomaan asioista niin, että he ymmärtävät ja tieto on helposti saatavilla. Meidän on osattava viestiä ymmärrettävästi, että aiomme todellakin olla ”suuria suurissa asioissa ja pieniä pienissä”, kuten komission puheenjohtaja Barroso sanoi puheessaan syyskuussa.

Hyvä alku on komission Setting the facts straight -blogi, jossa kumotaan mm. väitteet siitä, että EU olisi kieltämässä vanhoja kirkkoja puuttumasta lepakko-ongelmiin.

Jaakko Ranta

Kirjoittaja on työskennellyt lukioikäisenä kurkkutarhalla

Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin koskien Euroopan unionia tai Euroopan komissiota Facebook-sivuillamme https://www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa tai Twitterissä @EUkomissio. Myös Europe Direct-palvelu vastaa EU:ta koskeviin kysymyksiin kaikilla EU-kielillä. http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm