Eripurainen unioni kamppailee olemassaolostaan

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin vuotuiselta unionin tilaa käsittelevältä puheelta odotettiin paljon. Kesäkuun lopulla EU:ta ravistelevien kriisien listalle lisättiin myös Britannian ero EU:sta.

Juckerin mukaan unioni kamppailee olemassaolostaan, ja juuri siksi häneltä odotettiin myös suuria visioita ja avauksia. Maanläheinen, konkreettinen ja jopa nöyränoloinen puhe yllättikin osan kuulijoista.

Pitkän EU-poliittisen kokemuksen omaavan Junckerin puheen sävy ja sisältö lienee kuitenkin tarkkaan harkittu.

Britannian kansanäänestystä ja EU-eron vaikutuksia puheessa käsiteltiin vain kursorisesti. Sitä pahoiteltiin, mutta sen ei nähty itsessään uhkaavan unionia. Puheen keskeisin viesti oli se, että Euroopan komissio jatkaa ohjelmansa toteuttamista entistä tarmokkaammin. Pääpaino on nyt asioiden toimeenpanossa.

Brexitin taustalla vaikuttavat poliittiset virtaukset heijastuivat kuitenkin paitsi puheen sävyyn, myös Junckerin suurella pensselillä maalaamaan tilannekuvaan.

Junckerin mukaan unionin tilassa ei ole kehumista. Sitä värittää EU:n historian syvimmät poliittiset jakolinjat ja kasvava eripura jäsenmaiden välillä. Puheenjohtaja asemoi oman ja komissionsa toiminnan tätä taustaa vasten. Komissio, yhtenä keskeisenä toimijana, pyrkii löytämään riittävän tuen aloitteilleen ja vaalimaan EU:n yhtenäisyyttä.

Jäsenvaltioiden lisäksi Juncker puhui suoraan EU:n kansalaisille, mikä on luontevaa, kun paikalla olevat kuulijat olivat Euroopan parlamentin jäseniä. Juncker puhui painokkaasti eurooppalaisesta elämäntavasta ja sitä ohjaavista arvoista. Esiin nousivat muun muassa suhtautuminen kuolemanrangaistukseen, kansalaisten yksityisyyden suoja ja oikeuslaitoksien riippumattomuus.

Ulkoisten ja sisäisten haasteiden valossa hän raamitti komission ja EU:n toiminnan lähtökohdaksi eurooppalaisen elämäntavan ja hyvinvoinnin puolustamisen, tarvittaessa myös järeillä poliittisilla toimilla. Myös unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on vahvasti komission agendalla.

Ulkoisesti EU:n on jämäköitettävä politiikkaansa ja puolustettava vaikutusvaltaansa ja etujaan entistä pontevammin kiristyvän kilpailun oloissa. Vaikka EU pyrkii yhä edelleen edistämään arvojaan lähialueilla ja globaalisti, painotus Euroopan puolustamisessa kytkeytyy laskusuunnassa olevaan Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen painoarvoon maailmassa.

Sisäisesti EU:n on pidettävä huolta siitä, että globaalisaation hyödyt ja haitat jakautuvat tasaisemmin. Populismin haaste on otettava vakavasti sekä kansallisella että EU-tasolla. Junckerin mukaan sitä on vastustettava, koska populismi ei tarjoa konkreettisia vaihtoehtoja Euroopan haasteisiin vastaamiseksi.

a4_jokela_juha

Juha Jokela

Kirjoittaja on Euroopan unioni-tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Ulkopoliittisessa instituutissa

Eurooppalaista solidaarisuutta tarvitaan tänäänkin

Kävin viime vuoden viimeisenä päivänä Ateneumissa katsomassa Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttelyn. Hänen kuvansa kertovat yhteiskunnista ja niiden muuttumisesta. Pysähdyin erityisesti katsomaan näyttelyn Eurooppaa käsitteleviä valokuvia. Cartier-Bressonin kuvat heijastavat ihmisten välisiä eroja ja erityisesti yhtäläisyyksiämme, yksilöitä ja kansanjoukkoja – ja sitä kautta eurooppalaista identiteettiä.  Hän kuvasi Eurooppaa aikana, jolloin maanosan vanha kulttuuri törmäsi uuteen aikaan ja eli murroskautta. Eurooppa nousi sodan jälkeen jaloilleen meitä yhdistävien tekijöiden ja solidaarisuuden avulla.

Euroopalla on tänäkin vuonna edessään suuria haasteita. Viimeisimmän, 23.12.2015 julkaistun Eurobarometri-kyselyn mukaan maahanmuutto on EU:n suurin haaste. Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia piti maahanmuuttoa EU:n polttavimpana haasteena. Luvussa on nousua edellisestä kevään 2015 barometristä 20 prosenttiyksikköä. Seuraavaksi nousi huoli terrorismista (25 %), mikä ohitti huolen taloustilanteesta (21 %). 17 prosenttia vastanneista pitivät työttömyystilannetta sekä jäsenvaltioiden julkisen talouden tilannetta haasteellisimpina. Eurobarometri-kysely tehtiin 7.-17.11.2015 välisenä aikana. Elo-lokakuussa Eurooppaan saapui 100 000 pakolaista kuukaudessa, ja myös marraskuun Pariisin terrori-isku osui kyselyn ajankohtaan. Kuitenkin alle neljäsosa haastatteluista tehtiin tuon terrori-iskun jälkeen.

Junckerin komissio vastaa näihin haasteisiin keskittymällä kymmeneen painopisteeseen alkaen Euroopan talouden kunnostamisesta aina unionin demokraattiseen muutokseen. Komissio haluaa keskittyä isoihin asioihin ja olla vaatimattomampi asioissa, jotka eivät edellytä EU:n yhteisiä toimia. Komissio haluaa myös tehostaa lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa. Alkaneen vuoden työohjelmansa mukaisesti komissio toteuttaa poliittisia painopisteitään 23 aloitteen avulla. Uusien aloitteiden lisäksi komissio arvioi uudelleen ja kumoaa tarvittaessa olemassa olevia säädöksiä.

Muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi komissio antaa tänä vuonna esitykset laillisen maahanmuuton edistämisestä (ml. EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin kehittäminen), pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmästä ja turvapaikanhakijoita koskevan Dublin-järjestelmän tarkistuksesta. Lisäksi komissio antoi joulukuussa yhteisen ulkorajan valvontaa koskevan ehdotuksen eurooppalaisesta raja- ja rannikkovartiojärjestelmästä. Komissio keskittyy myös Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpanoon. Tähän liittyy ehdotus terrorismia koskevan puitepäätöksen tarkistamiseksi.

Komissio on korostanut solidaarisuuden ja vastuun periaatteita muuttoliikkeen hallinnan parantamisessa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ottanut vahvasti kantaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen puolesta. Tänäänkin tarvitaan eurooppalaista solidaarisuutta.

pia_euronautti

Pia Siitonen

Kirjoittaja on Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö

@PiaSiitonen