Lisää kiertotaloutta – ettei arvoa katoaisi tuhkana tuuleen

Jos juhliin pääsee Arvovieras paikalle, häntä ei kannata päästää ihan heti lähtemään. Juhlijana pitäisin ennen kaikkea huolen siitä, että tunnistan Arvovieraan, vaikka hän kuinka sulautuisi massaan. Enhän itsekään haluaisi tulla kohdelluksi välinpitämättömästi. Jos juhlissa meno käy liian ankaraksi, Arvovieras katoaa helposti kuin tuhka tuuleen. Siksi vaatii järjestäjiltä energiaa ja kekseliäisyyttä saada vieras viihtymään. Sillä sitä hyödyllisempää on Arvovieraan kestitseminen, mitä useamman juhlijan juttusilla häntä ehtii kierrättää.

Ettei tarina aivan karkaisi käsistä, lienee syytä paljastaa, että jutun juurena on kiertotalous. Kiertotaloudessa materiaalien, tuotteiden ja resurssien arvoa pyritään hyödyntämään maksimaalisesti, mahdollisimman pitkään. Päinvastoin toimitaan, jos esimerkiksi raaka-ainetta hukataan jätteenä tai vain poltetaan menemään. Eihän niin toimittaisi Arvovieraankaan kanssa juhlissa. Sellaisesta tulisi sanomista.

Kiertotalous on ollut kuuma aihe Suomessa jo viimeisten parin vuoden ajan. Perusteet tuntee jokainen, sillä idea on tärkeä jokaisessa kotitaloudessa ja yrityksessä, jokaisessa mökissä ja konferenssitalossa: kuinka säästää ja tehdä jotakin paremmin – muuttamalla toimintatapoja, tuotteita tai ajatusmalleja. Aiheen laajuus voi silti yllättää. Et ole vielä hyödyntänyt kiertotalouden mahdollisuuksia täysin, jos osaat laittaa banaaninkuoret oikeaan keräysastiaan. Jos poltat kaiken ylimääräisen, saatat tehdä uusista bisnesideoista tomua. Todellista bisnesvainua on tunnistaa tulevaisuuden Arvovieras, ennen kuin muut ehtivät tarjota titteleitä ja palkintoja.

Komission kunnianhimoiseen kiertotalouspakettiin sisältyy EU:n toimintasuunnitelma, jossa tarjotaan mittareita kattavasti koko kierron ajalle: tuotannosta kuluttamiseen ja jätehuoltoon sekä toisen asteen raaka-aineiden markkinoihin. EU:n kiertotaloussivusto tarjoaa laajan kattauksen aiheesta.

Suomessa taas Sitra julkisti syyskuussa 2016 kiertotalouden tiekartan: “Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025”. Tiekartassa esitellään hyviä käytäntöjä ja pilotteja. Selvityksessä hahmotellaan seuraavat painopistealueet Suomelle: 1) kestävä ruokajärjestelmä, 2) metsäperäiset kierrot, 3) tekniset kierrot, 4) liikkuminen ja logistiikka sekä 5) yhteiset toimenpiteet. Kiertotalous on hallituksen kärkihanke.

Eurooppalainen yhteistyö on yksi tapa juurruttaa EU-politiikkaa kansalliselle ja paikalliselle tasolle. ”Circular Economy for SMEs” eli CESME-projekti alkoi huhtikuussa 2016 osana Interreg Europe -rahoitusohjelmaa. Se kuuluu teemaan 4: Ympäristön ja luonnonvarojen käytön tehokkuus. Kestävämmällä luonnonvarojen käytöllä pyritään kehittämään alueiden vetovoimaa ja yritystoimintaa.

CESMEssä partnerit jakavat kokemuksia, tunnistavat parhaita käytäntöjä ja tarjoavat alueillaan pk-yrityksille opastusta kiertotalouteen sekä päättäjille tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista. Tavoitteena on parantaa politiikan välineiden tehokkuutta. Nelivuotisessa hankkeessa on 10 partneria kuudesta EU-maasta. Projektin kokonaisbudjetti on 1,63 miljoonaa euroa, josta ohjelman rahoitusta on 1,39 miljoonaa. Koordinoin hanketta itse Etelä-Pohjanmaan liitossa, ja maakunnassa toisena partnerina on Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu.

Ainoastaan ruohonjuuritasolla voi tehdä näkyviä muutoksia. Siksi pidän CESME-projektin tärkeimpänä odotettuna tuloksena sitä, että saisimme alueelle rahoitusta pilottiprojekteihin. Jatkohankkeita suunnitellessa on oiva tilaisuus tiedottaa myös Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR).

Arvovieras on syytä pyytää kahdenkeskiseen tapaamiseen, jotta olisi mahdollista tutustua kunnolla. Ehkä hän ei lähde juhlista jatkossa kulumallakaan, vaan tuo arvovaltaisia ystäviäänkin mukanaan. Arvon ylläpitäminen ja lisääminen vaatii muutosta ja tutkimusta, mutta parhaimmillaan sekä ympäristö että talous kiittävät.

Elina Manninen_Finland

Elina Keränen

Kirjoittaja on projektikoordinaattori Etelä-Pohjanmaan liitossa ja toimii maakunnan Europe Direct -tiedotuspisteessä.

Eurooppa-päivänä juhlitaan rauhan ja kasvun puolesta

eurooppapäivä_facebook_tapahtumabanneri

Saamme kunnian järjestää valtakunnallisen Eurooppa-päivän tapahtuman tänä vuonna Seinäjoella maanantaina 9. toukokuuta. Osallistuimme avoimeen kilpailuun, jossa haettiin tapahtuman järjestäjiä tai yhteistyökumppaneita Suomesta. Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus ja Eurooppalainen Suomi ry päätyivät valitsemaan Seinäjoen tänä vuonna.

Mielestäni on viisasta huomioida maakuntia jo ihan kansallisen rauhan kannalta. Yksi osa Euroopan rikkautta on se, että maanosaan kuuluu erilaisia kansakuntia ja alueita. Toivottavasti juhlapäivä Etelä-Pohjanmaalla tuo uusia ja yllättäviäkin näkökulmia Eurooppa-päivän sisältöön.

Eurooppa-päivän teemaksi valikoitui ”Nuoret, työllisyys ja maahanmuutto”. Teeman valintaan vaikuttivat komission ykkösprioriteetti, eli kasvu, työllisyys ja investoinnit, sekä Seinäjoella Eurooppa-viikolla järjestettävä Taitaja2016-tapahtuma. Komissio hakee ennen kaikkea Euroopalle uutta voimaa työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin ja teema on varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vastuualue. Taitaja2016, eli ammattitaidon SM-kilpailut, taas tuo Seinäjoelle kymmeniätuhansia osallistujia ja vieraita testaamaan ja kehittämään osaamista. Aiheet ovat tärkeitä ja keskustelua herättäviä. Riittääkö nuorilla usko alueensa tulevaisuuteen, ja miten saada lisää työpaikkoja niin kantaväestölle kuin uusille tulijoille? Eurooppa-päivää tarvitaan paitsi rauhan ja yhtenäisyyden, myös taloudellisen vakauden edistämiseksi.

Eteläpohjalaisten toiminnassa on tarmoa. Vaikka maakunta oli aikoinaan yksi Suomen EU-kriittisimmistä alueista, nyt olen nähnyt yhteistyötahtoa ja halua ratkaista ongelmia. Etelä-Pohjanmaa on tilastojen valossa maailman suomenkielisin maakunta, ja kansainvälistymiseen on vielä pitkä tie, mutta maakunta vastaa globaaleihin haasteisiin omalla tavallaan ja kuuliaisesti. Maakunnassa on korostettu perinteisesti työperäistä maahanmuuttoa. Kun turvapaikanhakijoita alkoi viime vuonna tulla ennen näkemättömiä määriä, Kauhavan vastaanottokeskus nousi otsikoihin sinnikkäällä työllä ja oivaltavilla ideoilla, joilla turvapaikanhakijoita on osallistettu toimintaan.

Varsinaisen päätapahtuman lisäksi Eurooppa-päivä näyttäytyy osastona Taitaja-messujen Global Park -kansainvälisyysteltassa 10.–12.5. Taitajan tavoitteena on ”syventää yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, työkykyä ja työhyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa”. Tänä vuonna slogan on ”Test the Best”. Alueella järjestetään myös Eurooppa-päivän tapahtuma ”Suupohja Euroopan kartalle” 12.5. Kauhajoella.

Rauha ja yhtenäisyys ovat olennaisia arvoja, jotka ovat koko ajan ajankohtaisia ja Eurooppa-päivän sodanjälkeisen ajatuksen taustalla. Taloushuolet ovat saaneet Euroopassa rinnalleen ennen kokemattoman muuttoliikeaallon. Uusilla ilmiöillä on taipumuksena jakaa mielipiteitä, ja rauhaakin voidaan tavoitella hyvin eri keinoin. Juhlassa ja arjessa on hyvä vaihtaa näkemyksiä asiallisesti ja toisaalta muistaa myös tanssia. Se yhdistää.

Antoisaa Eurooppa-päivää kaikille!

Elina Manninen_Finland

 

Elina Manninen,

Europe Direct

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

Europe Direct -verkoston Annual General Meeting

Tällä viikolla Europe Direct – tiedostusverkoston vetäjät sekä komission eri pääosastojen edustajat kokoontuvat vuosikokoukseen Bonniin, Saksaan. Osallistujia on lähes viisisataa, Kyproksen Larnacasta Ruotsin Luleån. Suomesta osallistuu koko verkosto eli seitsemän tiedottajaa.

Mikä on vuosikokouksen tarkoitus?

Nimestään huolimatta vuosikokouksessa ei tehdä mitään sääntömääräisiä päätöksiä. Kokouksessa komission eri pääosastojen virkamiehet sekä muiden instituutioiden edustajat jakavat tietoa alueilla toimiville tiedottajille. Lisäksi ohjelmassa on hyvien käytäntöjen vaihtamista. Se, mikä on sytyttänyt nuoria vaikkapa Maltalla, voi yhtälailla toimia vaikka Kuopiossa! Kaikkea ei aina tarvitse itse keksiä uudelleen.

Kokouksen tunnelmia, keskusteluja ja kuvia voi seurata sosiaalisessa mediassa häsällä #EDICSAGM. Samalla voi testata kielitaitoaan, sillä viestit tulevat monella kielellä.

Mikä Europe Direct – tiedotusverkosto?

EU:n laajuisen tiedotusverkoston tarkoituksena on palvella kansalaisia heidän lähellään. Tiedotuspisteiden vetäjät keskustelevat kansalaisten kanssa päivittäin Euroopan unioniin liittyvistä asioista. Pisteitä on tällä hetkellä lähes 500.

Oletko käyttänyt tiedotusverkoston palveluita Suomessa tai muualla Euroopassa? Jos olet, ruusuja ja risuja voi antaa linkin kautta!

Voisiko edustamasi organisaatio ylläpitää Europe Direct -tiedotuspistettä?

Tällä hetkellä Suomen verkosto ei kata koko maata. Euroopan komission Suomen-edustusto hakee täydennystä verkostoon. Kiinnostuitko? Lisätietoja löytyy edustuston nettisivuilta.

_MG_3327