Suomen käännettävä EU:n katse arktiseen

Toukokuussa 2017 alkava Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa on maallemme hieno mahdollisuus. Suomi on tällöin koko arktisen maailman keskiössä. Meidän tulee hyödyntää tämä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kotoa meitä ei kuitenkaan tulla tansseihin hakemaan. Suomen on saatava EU:n huomio pohjoiseen ja arktisiin kysymyksiin. On luonnollista, että Etelä-Euroopan mailla katse on toisiin ilmansuuntiin eikä samanlaisia intressejä löydy.

Kuten EU:n slovenialainen liikennekomisaari Violeta Bulc vieraillessaan Suomessa marraskuun lopulla totesi: “EU:ssa ei vielä tiedetä tarpeeksi sen pohjoisimmasta alueesta”. Komissaarille tarjottiinkin nelipäiväisen vierailunsa aikana rautaisannos suomalaista arktista osaamista.  Hän piti suomalaisia arktisia hankkeita mielenkiintoisina, nostaen erityisesti esille kylmäosaamisen ja biotalouden.

Hyvän pohjan arktisen työn syventämiselle luovat tämän vuoden huhtikuussa julkaistu EU:n arktinen tiedonanto sekä Suomen hallituksen syyskuussa tekemä arktisen strategian päivitys. Strategian kunniahimoisena tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi toimijaksi kansainvälisessä arktisessa politiikassa.  Nyt on toimenpiteiden aika.

Tallinnasta jäämerelle

Entinen pääministeri Paavo Lipponen on aktiivisesti EU:n päättäjien suuntaan pitänyt esillä Rail Baltika -rautatien merkitystä. Tämä loisi pohjan Helsinki-Tallinnaa tunnelille ja jäämerelle jatkettavalle pohjoiselle rautatieyhteydelle.  Näin syntyisi Euroopalle tehokas liikenneväylä avautuvan Koillisväylän mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Arktisesta ei kuitenkaan voida puhua mainitsematta ympäristöä ja kestävää kehitystä.  Kuten Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Pertti Yliniemi Arctic Means Business -seminaarissa 29.11. asian esitteli: “Euroopan viimeinen erämaa pitää säilyttää tuleville sukupolville.” Käynnissä oleva Visit Arctic Europe– hanke lähettää Euroopalle oikean signaalin: tänne kannattaa tulla.

cantellville2015_20cm

Ville Cantell

Kirjoittaja on ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen päällikkö

Eurooppa tienhaarassa

Pariisin terroriteot. Ennen näkemätön muuttoliike Eurooppaan. Aitojen rakentamista. Pelkoa.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Kyseenalaistettuina ovat EU:n keskeiset arvot ja periaatteet, kuten ihmisten vapaa liikkuvuus.  Sisärajaton Eurooppa on vaarassa romuttua 22 maan Schengen-alueen natistessa liitoksissaan. Ellei yhteisiin ratkaisuihin pystytä, jäsenvaltiot tekevät omia ratkaisujaan. Turvapaikkasääntöjen kiristämiskilpailu on jo alkanut. Nyt tehtävillä valinnoilla saattaa olla arvaamattomia seuraamuksia. Britannia äänestää omasta EU-tulevaisuudestaan parin vuoden päästä. Matka voisi johtaa hyvin erinäköiseen unioniin.

Toinen vaihtoehto on, että kriisi yhdistää meidät. Kansainvälistä terrorismia vastaan ei voida kamppailla kuin maiden ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Ranskan avunpyyntö muilta EU-mailta turvatakuisiin vedoten voi antaa tarvittavan sysäyksen tiivistyvään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön ja integraatioon.  Maltti on valttia myös terrorismin vastaisessa sodassa ja Syyriassa. Historia tuntee liian monta esimerkkiä siitä, miten virheitä on paikkailtu tekemällä uusia.

Isossa kuvassa muuttoliike voi kuitenkin olla Euroopan pelastus. Ikääntyvä manner tarvitsee työikäistä väestöä pärjätäkseen jatkossakin globaalissa kilpailussa nousevien talouksien kanssa. Tämä vaatii maahanmuuton onnistunutta hoitoa. Tulokkaat on kyettävä integroimaan yhteiskuntiimme. Muussa tapauksessa lopputulos voi olla päinvastainen.

Ennen kaikkea tarvitaan yhteistyötä. On tärkeää vaikuttaa lähdön syihin, varmistaa ulkorajojen pitävyys, jotta hallitsematon muuttoliike saadaan kuriin, sekä sopia yhteisestä taakanjaosta ja pelisäännöistä.  Taistella yhdessä terrorismia vastaan.

Jos annamme pelon ja vihan voittaa Euroopassa, vain terroristit voittavat. Juuri tätä he haluavat. Koston kierrettä.  Ulkoministeri Timo Soinia lainatakseni meidän tulee pitää “pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä”. Euroopan avoimet yhteiskunnat, demokratia ja arvomme ovat perusta, jonka johdosta täällä on hyvä asua ja tänne halutaan tulla. ISIS:n heikkous on, ettei sillä ole tarjota houkuttelevaa vaihtoehtoa. Tällöin voidaan vain kyseenalaista ja kylvää epävarmuutta, mutta jossakin vaiheessa oman tarinan onttous paljastuu ja korttitalo romahtaa.

Eurooppa on siis tienhaarassa.  Erkanemmeko omille poluillemme vai voitammeko pelon ja epäluulon yhdessä.

cantellville2015_20cm

Lähetystöneuvos Ville Cantell toimii ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen päällikkönä.