Lisää kiertotaloutta – ettei arvoa katoaisi tuhkana tuuleen

Jos juhliin pääsee Arvovieras paikalle, häntä ei kannata päästää ihan heti lähtemään. Juhlijana pitäisin ennen kaikkea huolen siitä, että tunnistan Arvovieraan, vaikka hän kuinka sulautuisi massaan. Enhän itsekään haluaisi tulla kohdelluksi välinpitämättömästi. Jos juhlissa meno käy liian ankaraksi, Arvovieras katoaa helposti kuin tuhka tuuleen. Siksi vaatii järjestäjiltä energiaa ja kekseliäisyyttä saada vieras viihtymään. Sillä sitä hyödyllisempää on Arvovieraan kestitseminen, mitä useamman juhlijan juttusilla häntä ehtii kierrättää.

Ettei tarina aivan karkaisi käsistä, lienee syytä paljastaa, että jutun juurena on kiertotalous. Kiertotaloudessa materiaalien, tuotteiden ja resurssien arvoa pyritään hyödyntämään maksimaalisesti, mahdollisimman pitkään. Päinvastoin toimitaan, jos esimerkiksi raaka-ainetta hukataan jätteenä tai vain poltetaan menemään. Eihän niin toimittaisi Arvovieraankaan kanssa juhlissa. Sellaisesta tulisi sanomista.

Kiertotalous on ollut kuuma aihe Suomessa jo viimeisten parin vuoden ajan. Perusteet tuntee jokainen, sillä idea on tärkeä jokaisessa kotitaloudessa ja yrityksessä, jokaisessa mökissä ja konferenssitalossa: kuinka säästää ja tehdä jotakin paremmin – muuttamalla toimintatapoja, tuotteita tai ajatusmalleja. Aiheen laajuus voi silti yllättää. Et ole vielä hyödyntänyt kiertotalouden mahdollisuuksia täysin, jos osaat laittaa banaaninkuoret oikeaan keräysastiaan. Jos poltat kaiken ylimääräisen, saatat tehdä uusista bisnesideoista tomua. Todellista bisnesvainua on tunnistaa tulevaisuuden Arvovieras, ennen kuin muut ehtivät tarjota titteleitä ja palkintoja.

Komission kunnianhimoiseen kiertotalouspakettiin sisältyy EU:n toimintasuunnitelma, jossa tarjotaan mittareita kattavasti koko kierron ajalle: tuotannosta kuluttamiseen ja jätehuoltoon sekä toisen asteen raaka-aineiden markkinoihin. EU:n kiertotaloussivusto tarjoaa laajan kattauksen aiheesta.

Suomessa taas Sitra julkisti syyskuussa 2016 kiertotalouden tiekartan: “Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025”. Tiekartassa esitellään hyviä käytäntöjä ja pilotteja. Selvityksessä hahmotellaan seuraavat painopistealueet Suomelle: 1) kestävä ruokajärjestelmä, 2) metsäperäiset kierrot, 3) tekniset kierrot, 4) liikkuminen ja logistiikka sekä 5) yhteiset toimenpiteet. Kiertotalous on hallituksen kärkihanke.

Eurooppalainen yhteistyö on yksi tapa juurruttaa EU-politiikkaa kansalliselle ja paikalliselle tasolle. ”Circular Economy for SMEs” eli CESME-projekti alkoi huhtikuussa 2016 osana Interreg Europe -rahoitusohjelmaa. Se kuuluu teemaan 4: Ympäristön ja luonnonvarojen käytön tehokkuus. Kestävämmällä luonnonvarojen käytöllä pyritään kehittämään alueiden vetovoimaa ja yritystoimintaa.

CESMEssä partnerit jakavat kokemuksia, tunnistavat parhaita käytäntöjä ja tarjoavat alueillaan pk-yrityksille opastusta kiertotalouteen sekä päättäjille tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista. Tavoitteena on parantaa politiikan välineiden tehokkuutta. Nelivuotisessa hankkeessa on 10 partneria kuudesta EU-maasta. Projektin kokonaisbudjetti on 1,63 miljoonaa euroa, josta ohjelman rahoitusta on 1,39 miljoonaa. Koordinoin hanketta itse Etelä-Pohjanmaan liitossa, ja maakunnassa toisena partnerina on Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu.

Ainoastaan ruohonjuuritasolla voi tehdä näkyviä muutoksia. Siksi pidän CESME-projektin tärkeimpänä odotettuna tuloksena sitä, että saisimme alueelle rahoitusta pilottiprojekteihin. Jatkohankkeita suunnitellessa on oiva tilaisuus tiedottaa myös Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR).

Arvovieras on syytä pyytää kahdenkeskiseen tapaamiseen, jotta olisi mahdollista tutustua kunnolla. Ehkä hän ei lähde juhlista jatkossa kulumallakaan, vaan tuo arvovaltaisia ystäviäänkin mukanaan. Arvon ylläpitäminen ja lisääminen vaatii muutosta ja tutkimusta, mutta parhaimmillaan sekä ympäristö että talous kiittävät.

Elina Manninen_Finland

Elina Keränen

Kirjoittaja on projektikoordinaattori Etelä-Pohjanmaan liitossa ja toimii maakunnan Europe Direct -tiedotuspisteessä.

Advertisements

Kysy EU:sta!

Edustuston tietopalveluun ja edustuston ja Euroopan parlamentin tiedotustoimiston yhteiseen EU-tietopisteeseen tulee päivittäin useita EU-aiheisia kysymyksiä. Edustusto twiittaa näitä kysymyksiä ja vastauksia käyttäjänä @eukomissio. Keräämme vastaukset myös kerran viikossa blogitekstiksi.

Tietopalvelun puhelinaika on ma-pe klo 10-12.00 ja numero on 09 6226 5482. EU-tietopiste sijaitsee Voimatalossa, Malminkatu 16 ja se on avoinna arkisin klo 10-16.30.

Muun muassa alla oleviin kysymyksiin on vastattu viikoilla 39 ja 40:

Onko olemassa osaamispassia hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille?

Kyllä. Taitopassi on nyt käytössä ravintola- ja matkailualalla, ja muut alat tulevat pian perässä. Ravintola-alan luonteen vuoksi kansainvälisestä kokemuksesta, kielitaidosta ja liikkuvuudesta on paljon hyötyä. Työnhakijan voi kuitenkin olla vaikeaa selittää ja osoittaa työnantajajille, mitä jokuin tehtävä toisessa maassa on käytännössä sisältänyt. Työnantajien puolestaan voi olla vaikeaa ymmärtää pelkän ansioluettelon perusteella, mitä taitoja mahdollisella työntekijällä on. Ravintola-alan European Skills Passport -asiakirja on tähän tehokas ja helppokäyttöinen ratkaisu. Lisätietoa.

Mistä asioista ja miten voi kannella EU:lle?

Olemme koonneet tietoa oikeaan toimielimeen valittamisesta edustuston sivuille.

“Ympäristötutkimus Euroopan Unionissa” -sähköposti kiertää edelleen

EU ei ole kyselyn takana emmekä suosittele vastaamaan ja lunastamaan maksullista lahjakorttia. Kyselystä on uutisoinut muun muassa Yle.

Mistä löydän EU:n tuottamat julkaisut?

EU Bookshop on verkossa toimiva kirjakauppa ja arkisto, jossa on EU-julkaisuja vuodesta 1952 alkaen. Nimestään huolimatta suurin osa julkaisuista on kaikissa muodoissa maksutonta ja kaikista julkaisuista pdf- ja e-kirjaversiot ovat maksuttomia. Myös EU-tietopisteessä on jaossa paljon erilaista materiaalia, tervetuloa tutustumaan!

Mistä löydän tietoa EU-rahoituksesta?

Edustusto on tehnyt Storify-koosteen EU-rahoituksesta.

Voinko saada EU-tukea kirjallisuuden kääntämiseen toiselle EU-kielelle?

Luova Eurooppa –ohjelmasta annetaan tukea kustantamoille eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämistä varten. Lisätietoa CIMOsta ja komission sivuilta.