Kohu-uutinen: EU ei kiellä saunomista!

Tällä viikolla muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti kirjoittivat takkojen ja kiukaiden pienhiukkaspäästöistä. Sosiaalisessa mediassa levisi pelkoa siitä, että EU-lippalakkiin pukeutunut tarkastaja tulee mittaamaan tulisijan päästöt ja kantaa kiukaan pihalle, jos raja-arvot ylittyvät. Hyvät saunojat, tästä ei ole kyse!

Tässä tapauksessa EU-lainsäädäntö liittyy tulisijoihin kahdella tavalla. Ensimmäinen on ekologisen suunnittelun näkökulma. Se sama ecodesign, joka säätelee jääkaappeja, kahvinkeittimiä ja viihde-elektroniikan valmiustilaa. Sen tavoitteena on vähentää energian ja luonnonvarojen käyttöä. Yhtenä osana ekologisen suunnittelun direktiivin täytäntöönpanoa on komission asetusehdotus tilalämmittimistä ja yhdistelmälämmittimistä. Tämä asetusehdotus ei kuitenkaan koske kiukaita ja takkoja, koska asetusta ei sovelleta kiinteää polttoainetta, kuten puuta, käyttäviin lämmittimiin. Eikä se edes ole vielä voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Toinen näkökulma asiaan on puhdas ilma. Komissio julkaisi joulukuussa 2013 puhtaan ilman toimenpidepaketin. Paketti on koottu kustannustehokkaista keinoista, joilla päästään parempaan terveyden- ja ympäristönsuojeluun, säästetään yhteiskunnan suorissa ja epäsuorissa kustannuksissa, parannetaan talouden tuottavuutta, edistetään innovaatioita ja luodaan työpaikkoja. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä vihreä talous käytännössä tarkoittaa. Komissio työstää Puhdasta ilmaa Euroopalle –ohjelman uudistusta neuvoston ja parlamentin kanssa, jotta ilmansaasteiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrä saadaan puolitettua vuoteen 2030, kuten tavoitteena on.

Puhtaan ilman pakettiin liittyy kaksi direktiiviehdotusta: keskeisten ilmansaasteiden päästöjen rajoittaminen (päästökatot) sekä päästörajojen asettaminen keskisuurille polttolaitoksille (saunasi tai takkasi ei ole sellainen!). Tähän liittyen Suomen ympäristöministeriö julkaisi keskiviikkona vaikutustenarvioinnin. Siinä muun muassa todetaan, että pienhiukkaspäästöistä merkittävä osa tulee pienpoltosta, eli vaikkapa takoista ja kiukaista. Tässäpä haaste tulisijojen tuottajille: kuinka saada palaminen puhtaammaksi ja polttopuusta kaikki tehot irti!

Joku lukija on varmasti sitä mieltä, että EU puuttuu pikkuseikkoihin. Puhdas ilma ei kuitenkaan ole pikkuseikka, ja huono ilmanlaatu aiheuttaa Euroopassa vuosittain enemmän kuolemia kuin liikenneonnettomuudet! Puhdasta ilmaa Euroopalle –ohjelmassa on laskettu, että ulkoilman pienhiukkaset aiheuttivat vuonna 2000 noin 350 000 ennenaikaista kuolemantapausta Euroopassa. Pienhiukkaset aiheuttavat myös astmaa, sydän- ja verisuoniongelmia ja keuhkosyöpää. Terveyshaitoista aiheutuneet taloudelliset menetykset on arvioitu useiksi sadoiksi miljardeiksi euroiksi vuosittain. Ei siis mikään pikkujuttu nykyisessä taloustilanteessa.

EU:n ilmanlaatustandardit ovat maailman tiukimpien joukossa, mutta voimme silti tehdä enemmän. Ilmanlaadun parantaminen tarkoittaa vähemmän ennenaikaisia kuolemia, alhaisempia terveydenhuoltokustannuksia, vähemmän sairauslomapäiviä ja myös uusia bisnesmahdollisuuksia.

Advertisements

Kalajuttuja liikkeellä!

Muun muassa Yle, Helsingin Sanomat ja Länsi-Savo uutisoivat, että kalatiskeillä täytyy olla esillä myytävien kalojen nimet sekä suomeksi että latinaksi. Tämä pitää paikkansa. Vaatimus perustuu kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen. Kuten lähes kaikessa EU-lainsäädännössä, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat säätäneet asetuksen komission ehdotuksesta. Kaikissa toimielimissä on myös suomalaisedustus mukana, eli yllätyksenä tämän ei olisi pitänyt tulla.

Vaatimus tieteellisen nimen esittämisestä on herättänyt huvittuneisuutta, mutta sillä on perusteensa. Ehkä vastuullisen kaupan kalatiskillä tai Kuopion torilla ei sekaannuksen vaaraa ole, mutta esimerkiksi tonnikalalajeista osa on uhanalaisia ja silloin kuluttajalle merkityksellistä tietoa on, mikä tonnikala on kyseessä. Lomamatkalla voi olla myös kätevää saada tarkka kalalaji googlattua latinalaisen nimen perusteella. Tavoitteena on myös vähentää petoksia: kalakaupan osapuolilla, niin jälleenmyyjillä kuin kuluttajillakin, on yksiselitteisempi tieto ostettavasta lajikkeesta.

Pakatuissa tuotteissa tieteellinen nimi tulee olla etiketissä tai vastaavassa. Pakkaamattomissa tuotteissa riittää, että tieteellinen nimi on julisteessa, kyltissä tai muussa vastaavassa. Tieteellisen nimenhän voi ottaa myös hauskana knoppitietona; oliko ruokana uunissa haudutettua Salmo salaria vai keitossa Lota lotaa?

Uuden asetuksen myötä kuluttajalle tulee myös kertoa tuotantomenetelmä (esim. pussilohi vai vapaana kasvanut), alue, jolla tuote on pyydetty tai viljelty, pyyntimenetelmä, onko tuote sulatettu pakasteesta ja tuotteen vähimmäissäilyvyysaika. Komissio on julkaissut taskuoppaan, josta uudet merkintävaatimukset voi tarkastaa.

Varo näppejäsi – uunikintaat ja kumihanskat

Keskustelu uunikintaiden “joutumisesta EU:n syyniin” on vellonut pari päivää. Keskustelu liittyy lainsäädäntöön henkilönsuojaimista, joita tällä hetkellä ovat muun muassa kuulosuojaimet, pelastusliivit ja kypärät. Nykyisessä lainsäädännössä varmistetaan henkilönsuojainten vapaa liikkuvuus ja samalla käyttäjien korkeatasoinen suojelu. Henkilösuojaindirektiivissä esitetään perusvaatimukset, joiden mukaisia henkilönsuojainten on oltava, jotta ne voidaan asettaa saataville EU:n markkinoilla. Ne on suunniteltava ja valmistettava direktiivin terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja valmistajan on kiinnitettävä niihin CE-merkintä ja käyttöohjeet. Terveys ja turvallisuus ovat perusoikeuksia ja ihmiset odottavat ja vaativat niiden suojelun korkeaa tasoa niin työssä, kotona kuin vapaa-aikana.

Vaikka nykyistä direktiiviä on yleisesti pidetty onnistuneena, jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät, kuten kansalais- ja etujärjestöt, ovat laajasti samaa mieltä siitä, että parannuksia voidaan tehdä. Useimmat ehdotetuista parannuksista perustuvat arkikokemuksiin lainsäädännön soveltamisesta. Vuonna 2011 huhtikuusta kesäkuuhun kestäneessä julkisessa kuulemisessa kerättiin sidosryhmien ja kansalaisten mielipiteitä ja kannanottoja liittyen henkilönsuojaimiin. Maaliskuussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa ehdotuksessa direktiivin soveltamisalaa laajennetaan hieman sisällyttämällä siihen aiemmin sen ulkopuolelle jätetyt kosteudelta, vedeltä ja kuumuudelta suojaavat, yksityiseen käyttöön tarkoitetut henkilösuojaimet. Kuulemisen tuloksissa esimerkiksi uunikintaista todettiin, että palovammariski on sama yksityisessä ja ammattikäytössä. Yhdessä jäsenmaassa on todettu 150 000 kotona tapahtunutta palovammaa, joista puolet oli käsien alueella ja jotka olisi todennäköisesti voitu estää oikeanlaisilla uunikintailla. Tämän tyyppisten palovammojen hoitokustannusten arvioitiin vuonna 2011 olevan 1,5 miljardia euroa.

Asetuksen kustannusvaikutukset nähdään melko pieninä ja niitä tulee vain sellaisille tuottajille, joiden tuotteet eivät täytä turvallisuusvaatimuksia. Erityisesti kumihanskoissa voi olla käytössä allergisoivia materiaaleja, joten niistäkin kuluttajat saavat paremmin tietoa uuden asetuksen myötä.

Uunikintaiden valmistajat hyötyvät uuden asetuksen tuomasta lisääntyneestä kilpailukyvystä. Todistamalla tuotteen täyttävän turvallisuusvaatimukset valmistajat ovat suojassa epäreilulta kilpailulta eikä huonolaatuisia tuotteita pääse EU:n sisämarkkinoille. Asetusehdotuksessa myös todetaan, että “käsityötuotteet, kuten käsintehdyt käsineet, joiden osalta valmistaja ei nimenomaisesti ilmaise suojaavaa tarkoitusta, eivät ole henkilönsuojaimia, ja siksi kyseinen sisällyttäminen ei koske näitä tuotteita”, eli joulumyyjäisissä voi edelleen itse tehtyjä tuotteita myydä.

Asetusehdotus on parhaillaan käsittelyssä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ja käsittelyn vaiheita voi seurata esimerkiksi täältä (englanniksi). Asetuksen lopullinen muoto nähdään vasta käsittelyn päätyttyä. Asian käsittelyn eduskunnassa puolestaan näkee täältä.