Tubettajat ottivat EU-asiat haltuun tutustumisvierailulla Brysselissä

Euroopan komission Suomen-edustusto vei suomalaisista tubettajista ja vloggaajista koostuvan ryhmän tutustumisvierailulle Brysseliin 23-25.10. Kaksi päivää kestäneen vierailun aikana tutustututtiin EU:n päätöksentekoon, EU-viestintään sekä tietenkin belgialaiseen ruokaan. Olemme koonneet tähän blogiin tubettajien laatimaa somesisältöä matkan varrelta.

Iloisen Jennin fiilisvideo Brysselistä:

Janitan instaterveiset:

Mahtava Jan vloggaa englanniksi EU:n pääkallopaikalta:

EU-korttelissa sijaitseva muraali on vaikuttava näky:

Miten Euroopan komissio näyttäytyy Iriz Silanderin vlogissa?

Yhteisellä työlounaalla vaihdettiin ajatuksia digitaalisesta EU-viestinnästä.

Heli V haastattelee komission viestintäneuvonantaja Aura Sallaa Noin 50 vastausta – haastattelusarjaansa:

Katso Janita K:n fiilikset:

Niin kuin näkyy, Brysselissä oli mainio meininki! Tutustu muihin mahtaviin vlogeihin ja vloggaajiin Youtubessa: Tubettajat Brysselissä 2017 

Osallistu sinäkin EU-aiheiseen keskusteluun somessa #FutureofEurope ja seuraa kanaviamme:

Facebook: Euroopan komissio Suomessa
Twitter: @EUkomissio
Instagram: @eukomissio
Youtube: Euroopan komissio

 

 

 

 

TTIP – kauhukuvat vai tositarina?

EU:n ja Yhdysvaltojen välisten TTIP-neuvottelujen tarkoituksena on poistaa kaupan esteitä ja helpottaa tavaroiden ja palvelujen ostamista ja myymistä Yhdysvaltojen ja EU:n välillä.

Neuvotteluissa ei käsitellä esimerkiksi tuonnin avaamista hormonilihalle tai geenimuunnelluille elintarvikkeille, yliopistojen lukukausimaksuja tai julkisen terveydenhuollon yksityistämistä.

Lopullisen sopimuksen hyväksyvät tai hylkäävät Euroopan parlamentti, EU:n jäsenvaltiot ja Yhdysvaltain kongressi. Komissiolla on ainostaan neuvottelumandaatti, jonka neuvosto julkisti torstaina.

Vastaamme mielellämme neuvotteluja koskeviin lisäkysymyksiin esimerkiksi Twitterissä @eukomissio. Lisätietoa myös kauppapolitiikan pääosaston sivuilla.

ttip__

Kysy EU:sta!

Edustuston tietopalveluun ja edustuston ja Euroopan parlamentin tiedotustoimiston yhteiseen EU-tietopisteeseen tulee päivittäin useita EU-aiheisia kysymyksiä. Edustusto twiittaa näitä kysymyksiä ja vastauksia käyttäjänä @eukomissio. Keräämme vastaukset myös kerran viikossa blogitekstiksi.

Tietopalvelun puhelinaika on ma-pe klo 10-12.00 ja numero on 09 6226 5482. EU-tietopiste sijaitsee Voimatalossa, Malminkatu 16 ja se on avoinna arkisin klo 10-16.30.

Muun muassa alla oleviin kysymyksiin on vastattu viikoilla 39 ja 40:

Onko olemassa osaamispassia hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille?

Kyllä. Taitopassi on nyt käytössä ravintola- ja matkailualalla, ja muut alat tulevat pian perässä. Ravintola-alan luonteen vuoksi kansainvälisestä kokemuksesta, kielitaidosta ja liikkuvuudesta on paljon hyötyä. Työnhakijan voi kuitenkin olla vaikeaa selittää ja osoittaa työnantajajille, mitä jokuin tehtävä toisessa maassa on käytännössä sisältänyt. Työnantajien puolestaan voi olla vaikeaa ymmärtää pelkän ansioluettelon perusteella, mitä taitoja mahdollisella työntekijällä on. Ravintola-alan European Skills Passport -asiakirja on tähän tehokas ja helppokäyttöinen ratkaisu. Lisätietoa.

Mistä asioista ja miten voi kannella EU:lle?

Olemme koonneet tietoa oikeaan toimielimeen valittamisesta edustuston sivuille.

“Ympäristötutkimus Euroopan Unionissa” -sähköposti kiertää edelleen

EU ei ole kyselyn takana emmekä suosittele vastaamaan ja lunastamaan maksullista lahjakorttia. Kyselystä on uutisoinut muun muassa Yle.

Mistä löydän EU:n tuottamat julkaisut?

EU Bookshop on verkossa toimiva kirjakauppa ja arkisto, jossa on EU-julkaisuja vuodesta 1952 alkaen. Nimestään huolimatta suurin osa julkaisuista on kaikissa muodoissa maksutonta ja kaikista julkaisuista pdf- ja e-kirjaversiot ovat maksuttomia. Myös EU-tietopisteessä on jaossa paljon erilaista materiaalia, tervetuloa tutustumaan!

Mistä löydän tietoa EU-rahoituksesta?

Edustusto on tehnyt Storify-koosteen EU-rahoituksesta.

Voinko saada EU-tukea kirjallisuuden kääntämiseen toiselle EU-kielelle?

Luova Eurooppa –ohjelmasta annetaan tukea kustantamoille eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämistä varten. Lisätietoa CIMOsta ja komission sivuilta.

Luulo ei ole tiedon väärti

Ilta-Sanomat julkaisi torstaina 31.10.2013 jutun otsikolla ”Näin EU määrää meitä”. Jutussa ihmetellään kuinka Euroopan unioni on täynnä kummallisia pykäliä, sekä kysytään keksitäänkö näitä EU-pykäliä ihan kiusallaan. Seuraavina päivinä myös muut lehdet julkaisivat juttuja siitä kuinka EU alkaa säädellä vessan vetämistä tai kieltää tehokkaat pölynimurit.  

Suomessa ei onneksi sentään ole vielä menty Ison-Britannian meininkiin. Brittiläisessä lehdistössä on mm. esiintynyt väitteitä joiden mukaan maanviljelijöiden olisi hankittava leluja sioilleen ja että vuoristoon olisi asetettava varoituksia jään liukkaudesta. Kuten muistamme, jos juttu kuulostaa liian hölmöltä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Edes EU:ssa.

Tässä blogissa kirjoitettiin heinäkuussa ” Kun unionin päätöksenteosta on kyse, vedetään sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa valitettavan usein mutkat suoriksi. Niin käy helposti, kun monitahoinen asia on muutettava nasevaksi otsikoksi tai twiitiksi. ” Samasta asiasta kirjoitti myös Paavo Rautio Hesarissa 7.11. otsikolla ”EU on ampujille vapaata riistaa”. 

Kuvassa kirjoittajan kotoa löytynyttä kieltokamaa.

Ilta-Sanomien esittämään kysymykseen on vastattava, että ei keksitä kiusallaan. ”EU-pykälien” taustalla on tarve tai halu parantaa nykyistä tilannetta vaikkapa kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun tai markkinoiden toimivuuden osalta. Haluaisin tarjota muutaman esimerkin.

Klassikkostatuksen omaava kurkkudirektiivi sai alkunsa etujärjestöjen ehdotuksesta ja perustui kansainvälisessä kaupassa käytettyihin standardeihin. Ajatuksena oli yhtenäistää ja yksinkertaistaa standardien käyttöä kilpailun edistämiseksi ja hintojen laskemiseksi.

Imurien kohdalla komission ehdotus pyrkii laskemaan imurien liitäntätehoa. Liitäntäteho on kuitenkin eri asia kuin imuteho. Samanlaiset säädökset ovat vähentäneet jääkaappien, pakastimien ja pesukoneiden energiankulutusta kolmannekseen. Kun energiatehokkuutta parannetaan, tuottavat valmistajat entistä parempia ja vähemmän sähköä kuluttavia laitteita ja kansalaisten sähkölasku pienenee.

Komissio ei myöskään aio pakottaa yksityishenkilöitä tai yrityksiä hankkimaan uusia vessanpönttöjä. Uusien merkintöjen on tarkoitus auttaa kuluttajia, yrityksiä ja paikallisia viranomaisia valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita. Vessojen tapauksessa se tarkoittaa pienempää vedenkulutusta. Ympäristö otetaan paremmin huomioon ja kustannukset alenevat.

En usko, että kovin monelle on haittaa paremmasta energiatehokkuudesta, alhaisemmasta vedenkulutuksesta tai pienemmästä sähkölaskusta, saatikka siitä että muovipussien käyttö vähenee. Kaikista eniten näistä hyötyvät kuluttaja ja ympäristö. On myös hyvä muistaa, että jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tulee hyväksyä direktiivit ennen niiden toimeenpanoa.

EU-myyteissä ja väärinkäsityksissä on usein kyse vain puutteellisista tiedoista tai väärinymmärryksistä. Se jos joku on meille eurokraateille vahva viesti siitä, että tiedottamista on mietittävä uudelleen. Kansalaisille ja toimittajille pitää pystyä kertomaan asioista niin, että he ymmärtävät ja tieto on helposti saatavilla. Meidän on osattava viestiä ymmärrettävästi, että aiomme todellakin olla ”suuria suurissa asioissa ja pieniä pienissä”, kuten komission puheenjohtaja Barroso sanoi puheessaan syyskuussa.

Hyvä alku on komission Setting the facts straight -blogi, jossa kumotaan mm. väitteet siitä, että EU olisi kieltämässä vanhoja kirkkoja puuttumasta lepakko-ongelmiin.

Jaakko Ranta

Kirjoittaja on työskennellyt lukioikäisenä kurkkutarhalla

Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin koskien Euroopan unionia tai Euroopan komissiota Facebook-sivuillamme https://www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa tai Twitterissä @EUkomissio. Myös Europe Direct-palvelu vastaa EU:ta koskeviin kysymyksiin kaikilla EU-kielillä. http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm