EU-vaalit 2019 – onko EU nyt vahvempi vai rikkonaisempi?

Sunnuntaina käytyjen EU-vaalien jälkipyykkiä on pesty ahkerasti eri kanavissa. Keskustelua ovat leimanneet huomiot EU:n poliittisen ilmapiirin muutoksesta. Euroopassa äänesti noin 51% äänioikeutetuista, eli suunnilleen joka toinen. Tulos on huomattavasti parempi kuin vuoden 2014 vaaleissa, sillä näissä vaaleissa äänesti 39 miljoonaa eurooppalaista enemmän kuin viisi vuotta sitten. Suomessakin äänestysprosentti nousi hieman edellisistä EU-vaaleista.

Ennen vaaleja ennakoitiin poliittisesti vastakkaisten voimien nousua, eli vihreiden ja liberaalien sekä populistien ja äärioikeiston äänimäärien kasvua, ja perinteisten, maltillisemman keskitien valtapuolueiden äänimäärien vähenemistä. Ennusteet toteutuivat melko hyvin, vaikka äärioikeiston nousu oli hieman lievempää ja vihreiden nousu voimakkaampaa kuin ennusteissa. Erityisesti huoli ilmastonmuutoksesta toi vaaliuurnille nuoren sukupolven, joka haluaa toisenlaisen Euroopan kuin mitä perinteiset puolueet ovat tähän mennessä kyenneet tarjoamaan. Monen ilonaiheeksi on noussut myös se, että enemmistö äänesti puolueita, joilla on rakentava suhtautuminen Eurooppaan. EU-yhteistyötä sisältäpäin purkamaan pyrkivien äärioikeistoliikkeiden ja populistien ennakoitu nousu jäi odotettua pienemmäksi.

Vaalitulokseen liittyen on nostettu esiin myös huolia. Yhteisiä ongelmia Euroopan parlamentissa on nyt ratkaisemassa hajanaisempi ja mahdollisesti riitaisampi joukko, kun perinteiset maltilliset suurpuolueet eivät enää pysty ilman apupuolueita muodostamaan parlamentin enemmistöä päätöstensä tueksi. Perinteisten puolueiden kutistuessa tilaa ovat vallanneet vastakkaiset poliittiset voimat. Poliittinen kenttä nähdään sekä pirstaloituneempana että polarisoituneempana. Jotta Euroopan integraatiokehitys ei hidastuisi ja löydettäisiin välttämättömiä ratkaisuja suuriin ilmastonmuutoksen kaltaisiin ongelmiin, EU-myönteisten puolueiden on osoitettava tehokkuutensa, valmiutensa kompromisseihin ja vastattava siihen luottamuspulaan, josta nationalistien nousu kielii. Lisäksi EU:n on noustava ulkosuhteissaan entistä yhtenäisempään ja voimakkaampaan rooliin, sillä Eurooppa on uudenlaisessa kilpailuasetelmassa suhteessa Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

EU-vaalituloksesta kumpuavat huolet eivät ole tuulesta temmattuja. On kuitenkin huomattava, että Euroopan parlamentissa tulee jatkossa toimimaan moniäänisempi joukko meppejä, jotka peilaavat täysistuntosaliin nykypäivän Eurooppaa. Euroopan parlamentti voidaan siten nähdä demokraattisempana ja nykyaikaisempana nyt kuin mitä se oli vuoden 2014 vaalien jälkeen. Perinteisen oikeisto-vasemmisto-jaottelun merkitys on vähentynyt ja se näkyy vaalituloksessa. Tämän päivän EU-politiikka liikkuu kohti uudenlaisia jakolinjoja, joita määrittävät suhtautuminen ylipäätään EU-yhteistyön merkitykseen ja käsitykset erilaisista aikamme suurista yhteiskunnallisista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutos, muuttoliikkeiden hallinta ja oikeusvaltioperiaatteen suojelu. Parlamentissa tulee nyt olemaan esillä useampia näkökulmia, ja EU-kansalaisten huolet tulevat olemaan laajemmin edustettuna. Voidaan ajatella, että nämä EU-vaalit osaltaan vahvistavat demokratiaa, jolle EU:n arvopohja perustuu.

Perinteisten ja pääsääntöisesti EU-yhteistyöhön uskovien puolueiden on kyettävä vastaamaan nationalistien pyrkimyksiin heikentää yhteistyötä ja haluun palata hajanaisempiin kansallisiin ratkaisumalleihin. Myös ilmastokysymykset on otettava vakavissaan, sillä Euroopan nuorten mielestä jahkailun aika on ohi. Fragmentoitunut ei siten tarkoita välttämättä heikkoutta, vaan laajempia näkökulmia. Tämä voi olla alku uudenlaiselle yhteistyölle ja vahvemmalle Euroopalle, kun EU-päätöksenteko vaatii laajemman joukon tuen. Kykyä kompromisseihin ja suurten kysymysten hahmottamiseen tarvitaan siis entistä enemmän.

 

Blassar_1050

Maria Blässar

Edustuston apulaispäällikkö

Advertisements

Ilmasto ja EU-vaalit – onko niillä väliä?

Vuoden 2014 EU-vaaleissa 18–24-vuotiaista suomalaisista vain 10 prosenttia äänesti. Koko maan laajuinen äänestysprosentti oli 39,1%. Se on järkyttävän alhainen luku, ottaen huomioon suomalaisten koulutustason ja europarlamentin tärkeyden eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Eduskuntavaalien jälkeen spekuloitiin, loppuuko suomalaisten äänestysinto ja motivaatio tarttua uudelleen äänestyslipukkeeseen. Toisaalta nähtävissä on myös mahdollisesti toiseen suuntaan viittaavia merkkejä.

Tänä keväänä ihmisiä on ennen näkemättömällä tavalla puhuttanut ilmastonmuutos ja etenkin siitä kumpuava ilmastoahdistus. Etenkin nuoret ympäri maailmaa ovat ottaneet asian omakseen ja nousseet barrikadeille protestoimaan ilmaston puolesta. Myös Eurooppanuoret Suomessa haluaa tuoreessa kannanotossaan nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan Suomen EU-politiikan kärkiteemaksi. Eurooppanuorten Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista nuorista haluaa, että EU-tason yhteistyötä lisätään juuri ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Toivomme tämän innostuksen kantavan myös EU-vaaleihin saakka, ja inspiroivan nuoria äänestämään.

Olemme kiertäneet tänä keväänä suomalaisia kouluja ja tehneet yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteiseksi huolenaiheeksi nuorten keskuudessa on näissäkin keskusteluissa noussut ilmastonmuutos. Samassa yhteydessä on pohdittu sitä, miksi EU tuntuu niin kaukaiselta, harmaalta ja epämääräiseltä vaikuttamisen tasolta.

Kuitenkin juuri ilmastotoimet ovat loistava esimerkki siitä, että yhteistyö EU:n tasolla kannattaa. Yhteistyössä asiantuntijoiden, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten kanssa valmistellut aloitteet toimiksi ilmastonmuutosta vastaan ovat osoitus siitä, että Euroopan tasoinen yhteistyö on paras tapa toimia yhdessä ilmaston puolesta. Kansalaisten asiaa ajava Euroopan parlamentti ja EU-jäsenvaltioita edustava neuvosto ovat tarttuneet hanakasti toimeen. Euroopan komission tekemien aloitteiden tavoitteita on jopa kiristetty Euroopan parlamentin toimesta, jotta ilmastotoimet olisivat kansalaisten vaatimusten tasolla.

Toivomme, että tämä konkreettinen esimerkki eurooppalaisesta päätöksenteosta ja sen tärkeydestä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta inspiroisi nuoria äänestämään tämän kevään EU-vaaleissa. Viime aikojen julkisessa keskustelussa on noussut esiin, kuinka europarlamentaarikolla voi olla enemmän valtaa kuin ministerillä. EU-vaaleissa äänestämme Euroopan parlamenttiin henkilöitä käyttämään juuri tämän mittaluokan valtaa. Suomalaiset tulevat valitsemaan ainakin 13, mahdollisesti 14, eurokansanedustajaa, joilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuutemme elinoloihin.

Euroopan komissio on esittänyt Sibiussa Romaniassa 9. toukokuuta 2019 järjestettävää EU27-johtajien kokousta varten suosituksia siitä, miten Eurooppa voi muovata omaa tulevaisuuttaan entistä moninapaisemmassa ja epävarmemmassa maailmassa. Päämiehet keskustelevat kokouksessa EU:n strategisista painopisteistä vuosille 2019–2024, jotka rakentuvat EU:n viime vuosien kehitykselle ja EU-vaalien tulokselle.

Toinen erityisesti nuoria kiinnostava painopiste on kestävä kehitys. Meidän on Suomessa, EU:ssa ja koko maapallolla nykyaikaistettava talouttamme kohti kestäviä kulutus- ja tuotantomalleja. Meidän on lisättävä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön pilaantumisen lopettamiseksi. Meidän on myös siirryttävä kohti resurssitehokkaampaa kiertotaloutta edistämällä vihreää kasvua, biotaloutta ja kestäviä innovaatioita.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja globaali ilmastojohtajuus on kannustava esimerkki siitä, mitä EU-tasoinen yhteistyö merkitsee: yhdessä voimme tehdä enemmän ja kunnianhimoisemmin.

Kun maailmanlaajuisesti tunnettu nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg oli puhumassa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle, hän pyysi, että hänen puheelleen kohdistetut aplodit siirtyisivät konkreettisiin tekoihin, kun kampanjateemoja valitaan ja äänestysnappeja painetaan.

Myös me toivomme, että EU-vaalien lähestyessä inspiroituisimme Gretan kehotuksesta, ja siirtäisimme huolemme ja toiveemme tulevaisuudesta äänestyslipukkeille ympäri maan.

Blassar_1050

 

Maria Blässar

Edustuston apulaispäällikkö