Suomen aika tarkistaa näkemyksiään EU:n yhteisvastuusta

Kirkonkirouksia ei enää julisteta, mutta jos niin vielä tehtäisiin, olisi Suomessa vahva ehdokas EU:n yhteisvastuu. Sen julistaminen pannaan erityisesti talous- ja rahaliiton yhteydessä toistuu täällä tauotta. Viimeksi saimme kuulla tämän, kun Suomen hallitus julkisti äskettäin EMU-linjauksensa.

Yhteisvastuun tuomitseminen kansallisena kuorona on silti hämmentävää.

Ensinnäkin EU:ssa on jo monin tavoin yhteisvastuuta. Rakennerahastoista tuetaan kymmenin miljardein alueita ja myös suomalaiset ovat niiden innokkaita käyttäjiä. EU:n globalisaatiorahastosta ovat saaneet tukea niin Nokiasta kuin Anttilasta työttömäksi joutuneet. Euroopan keskuspankin valtionlainojen massamittainen osto ja sen ryhtyminen EMU:n viimesijaiseksi takaajaksi ovat sekin yhdenlaista yhteisvastuuta.

Toiseksi Suomi näyttää torjuvan yhteisvastuuta yhdessä asiassa, mutta olevan sen kovimpia kannattajia toisessa. YLE julkaisi äskettäin kirjoituksen “Suomesta on tullut EU:n keskinäisten turvatakuiden kiihkein kannattaja”. Maamme on siis kärjessä luomassa sotilaallista EU-yhteisvastuuta turvatakuina, joka on todellisuudessa paljon kovemman luokan asia kuin yhteisinhokkimme velkojen yhteisvastuu.

Kolmanneksi kanta yhteisvastuuseen saattaa muuttua Suomessa puhurin lailla. Viime aikoihin asti kantamme yhteiseen talletussuojaan on ollut kylmänkalsea. Kun Nordean johto päätti sitten esittää pääkonttorin siirtoa Suomeen, niin täällä mieli muuttui melkein ”yön yli” EU-talletussuojan suotuisampaan suuntaan. Suomi oli ensin EU:n turvatakuiden kovin vastustaja, josta se sitten kiepsahti nykyrooliinsa niiden vankimmaksi puoltajaksi.

Kun EU:n jäsenvaltioiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa äänestettiin viime aikojen näkyvimmästä siirtolaisuusasioiden yhteisvastuusta niin sanotusta pakolaisten taakanjaosta, äänesti Suomi tyhjää. Se lasketaan unionin säännöissä vastustavaksi ääneksi. Tuolloin ei ajateltu, että Suomestakin voi tulla merkittävien pakolaisvirtojen kohde ja että itänaapurimme käyttäisi rajojen avaamista poliittisena painostuskeinona. Voimmekin tarvita muiden tukea.

Suomen hallituksen tuore EMU-linjaus edustaa monin tavoin tervettä taloudenpitoa, mutta onko todellakin järkevää torjua yhteisvastuuta lähes oppiaineena? Velkojen yhteisvastuu rapauttaisi EMU:n, mutta miksi esimerkiksi maailman valuuttarahaston IMF:n ehdotus EMU-alueen niin sanotusta pahan päivän rahastosta ammuttiin alas yhtä järeällä tykillä? Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti esiin äskeisissä EU-linjauksissaan, että asymmetrisen shokin ravisuttaman euromaan työttömyysvakuutusta tuettaisiin väliaikaisesti eurooppalaisesta vakautusmekanismista.

Tulevat talous- ja rahaliittoa koskevat päätökset syntyvät sovitteluratkaisuna. On vaikea kuvitella edistettävän Suomen haluamaa tervettä taloudenpitoa, jollei samaan pakettiin kiedota edes jotain yhteisvastuullisuutta. Suomi menettää vaikutusvaltaansa, jos se vain pyörittää yhteisvastuuta torjuvaa levyä eikä pohdi, miten ja missä muodossa sitä olisi järkevintä toteuttaa.

Lisäksi kannattaa muistaa Suomen lähihistoria. EU-jäsenyytemme alkuaikoja vaivasi 1990-luvun kotimainen talousromahdus ja 2000-luvulla on käpristelty lähes kymmenvuotisessa taantumassa. Mikään ei viittaa siihen, etteikö Suomi voisi olla taloudellisissa yhteisvastuujärjestelyissä tulevaisuudessa myös saamapuolella. Poliittisissa sitäkin enemmän.

Kokonaisuudessaan Suomen näkemykset EU-tason yhteisvastuuseen ovat poukkoilevia. Ne perustuvat liikaa tässä ja nyt-ajatteluun pitkän aikavälin ja kokonaisedun hahmottamisen sijasta. Joskus EU:ssa on hyväksyttävä kaksi vähemmän miellyttävää asiaa, jotta saadaan kymmenen hyvää. On aika alkaa tarkistaa näkemyksiämme EU-yhteisvastuuseen.

Tyska modellen
Markus Penttinen, Akava //Richard Nordgren

Markus Penttinen

Kirjoittaja on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen

Kirjoittaja vastaa esittämistään mielipiteistä, jotka eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s