Suomen aika tarkistaa näkemyksiään EU:n yhteisvastuusta

Kirkonkirouksia ei enää julisteta, mutta jos niin vielä tehtäisiin, olisi Suomessa vahva ehdokas EU:n yhteisvastuu. Sen julistaminen pannaan erityisesti talous- ja rahaliiton yhteydessä toistuu täällä tauotta. Viimeksi saimme kuulla tämän, kun Suomen hallitus julkisti äskettäin EMU-linjauksensa.

Yhteisvastuun tuomitseminen kansallisena kuorona on silti hämmentävää.

Ensinnäkin EU:ssa on jo monin tavoin yhteisvastuuta. Rakennerahastoista tuetaan kymmenin miljardein alueita ja myös suomalaiset ovat niiden innokkaita käyttäjiä. EU:n globalisaatiorahastosta ovat saaneet tukea niin Nokiasta kuin Anttilasta työttömäksi joutuneet. Euroopan keskuspankin valtionlainojen massamittainen osto ja sen ryhtyminen EMU:n viimesijaiseksi takaajaksi ovat sekin yhdenlaista yhteisvastuuta.

Toiseksi Suomi näyttää torjuvan yhteisvastuuta yhdessä asiassa, mutta olevan sen kovimpia kannattajia toisessa. YLE julkaisi äskettäin kirjoituksen “Suomesta on tullut EU:n keskinäisten turvatakuiden kiihkein kannattaja”. Maamme on siis kärjessä luomassa sotilaallista EU-yhteisvastuuta turvatakuina, joka on todellisuudessa paljon kovemman luokan asia kuin yhteisinhokkimme velkojen yhteisvastuu.

Kolmanneksi kanta yhteisvastuuseen saattaa muuttua Suomessa puhurin lailla. Viime aikoihin asti kantamme yhteiseen talletussuojaan on ollut kylmänkalsea. Kun Nordean johto päätti sitten esittää pääkonttorin siirtoa Suomeen, niin täällä mieli muuttui melkein ”yön yli” EU-talletussuojan suotuisampaan suuntaan. Suomi oli ensin EU:n turvatakuiden kovin vastustaja, josta se sitten kiepsahti nykyrooliinsa niiden vankimmaksi puoltajaksi.

Kun EU:n jäsenvaltioiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa äänestettiin viime aikojen näkyvimmästä siirtolaisuusasioiden yhteisvastuusta niin sanotusta pakolaisten taakanjaosta, äänesti Suomi tyhjää. Se lasketaan unionin säännöissä vastustavaksi ääneksi. Tuolloin ei ajateltu, että Suomestakin voi tulla merkittävien pakolaisvirtojen kohde ja että itänaapurimme käyttäisi rajojen avaamista poliittisena painostuskeinona. Voimmekin tarvita muiden tukea.

Suomen hallituksen tuore EMU-linjaus edustaa monin tavoin tervettä taloudenpitoa, mutta onko todellakin järkevää torjua yhteisvastuuta lähes oppiaineena? Velkojen yhteisvastuu rapauttaisi EMU:n, mutta miksi esimerkiksi maailman valuuttarahaston IMF:n ehdotus EMU-alueen niin sanotusta pahan päivän rahastosta ammuttiin alas yhtä järeällä tykillä? Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti esiin äskeisissä EU-linjauksissaan, että asymmetrisen shokin ravisuttaman euromaan työttömyysvakuutusta tuettaisiin väliaikaisesti eurooppalaisesta vakautusmekanismista.

Tulevat talous- ja rahaliittoa koskevat päätökset syntyvät sovitteluratkaisuna. On vaikea kuvitella edistettävän Suomen haluamaa tervettä taloudenpitoa, jollei samaan pakettiin kiedota edes jotain yhteisvastuullisuutta. Suomi menettää vaikutusvaltaansa, jos se vain pyörittää yhteisvastuuta torjuvaa levyä eikä pohdi, miten ja missä muodossa sitä olisi järkevintä toteuttaa.

Lisäksi kannattaa muistaa Suomen lähihistoria. EU-jäsenyytemme alkuaikoja vaivasi 1990-luvun kotimainen talousromahdus ja 2000-luvulla on käpristelty lähes kymmenvuotisessa taantumassa. Mikään ei viittaa siihen, etteikö Suomi voisi olla taloudellisissa yhteisvastuujärjestelyissä tulevaisuudessa myös saamapuolella. Poliittisissa sitäkin enemmän.

Kokonaisuudessaan Suomen näkemykset EU-tason yhteisvastuuseen ovat poukkoilevia. Ne perustuvat liikaa tässä ja nyt-ajatteluun pitkän aikavälin ja kokonaisedun hahmottamisen sijasta. Joskus EU:ssa on hyväksyttävä kaksi vähemmän miellyttävää asiaa, jotta saadaan kymmenen hyvää. On aika alkaa tarkistaa näkemyksiämme EU-yhteisvastuuseen.

Tyska modellen
Markus Penttinen, Akava //Richard Nordgren

Markus Penttinen

Kirjoittaja on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen

Kirjoittaja vastaa esittämistään mielipiteistä, jotka eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa.

Advertisements

Euroopan kielten päivän päätapahtumaa vietettiin Oulussa 26.9.

Kielten osaamisen merkitystä esiin nostavaa Euroopan kielten päivää juhlistettiin tänä vuonna Suomen päätapahtumassa Oulussa tiistaina 26. syyskuuta.

kieltenpäivä

Kielitaito avaa monia mahdollisuuksia ja näkökulmia maailmaan. Kielten oppiminen voi olla paitsi hyödyllistä myös hauskaa, ja se yhdistää ihmisiä. Euroopan kielten teemapäivää vietetään joka vuosi syyskuun 26. päivänä.

Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, noin 60 alue- ja vähemmistökieltä sekä yli 175 erilaista maahanmuuttajien kieltä. Maailmassa on noin 6 000–7 000 kieltä. Suurinta osaa niistä puhutaan Aasiassa ja Afrikassa. Vähintään puolet maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä eli he puhuvat tai ymmärtävät kahta tai useampaa kieltä.

Teemapäivä alkoi kielisuihkuilla, joita Oulun yliopiston kieltenopiskelijat ja vaihto-opiskelijat järjestivät yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa.

Kielten päivän päätapahtumaa vietettiin kauppakeskus Valkeassa. Paikalla oli monipuolisesti eri kulttuuri- ja kieliyhdistyksiä ja monikielistä ohjelmaa kaikissa tyylilajeissa. Kello 12–18 nähtiin ja kuultiin esimerkiksi lauluilla höystettyä tarinankerrontaa, tanssia, henkilökohtaisia kertomuksia kielten oppimisesta ja niin klassisia ja nykykatu-uskottavia kuin kansanmusiikkiakin edustavia esityksiä eri kielillä. Erilaisia kieleen liittyviä esittelypisteitä oli ympäri kauppakeskusta, ja Valkean kahviloissa saattoi pistäytyä kieltenopiskelijoiden pitämissä kielikahviloissa, joissa kuultiin ja harjoiteltiin erilaisia eurooppalaisia kieliä.

Mitä merkitystä kielten oppimisella on? Riman ei tarvitse olla korkealla, kun lähdetään tutustumaan uusiin kieliin, vaan niitä voi maistella ja kokeilla. Näin kannustettiin Euroopan kielten päivään osallistuvia Oulussa. Videolla kuulet tutkijan ja komission edustajan näkemykset kielten merkityksestä:

Muun muassa svenska nu -verkosto oli mukana kielten päivän riennoissa:

Valkean päälavalla Oulussa kuultiin päivän aikana mm. irlantilaista kansanmusiikkia iirin kielellä. Brent & Droichead pumppaa menemään!

Valkean päälavalla tällä hetkellä iirin kieltä! #kielipäivä2017 #EDLangs

A post shared by Euroopan kielten päivä (@euroopankieletoulu) on

Turun kaupunginkirjastolla oli myös monipuolista ohjelmaa:Untitled.1png

Muun muassa haastatteluja ja luentoja:

Untitled

Myös Ylöjärven kirjastossa vietettiin Euroopan kielten päivää:

Kielipäivänä Oulun Valkeassa oli mukana myös laulaja Ollie. Ollie kertoo oman äidinkielensä merkityksestä biisinteossa: “Suomen kieli merkitsee laulettuna paljon enemmän ku muut kielet. Siihen saa enemmän tunnetta mukaan. Lause englanniksi ei tarkoita puoltakaan niin paljon, kuin sama lause suomeksi laulettuna.”

Untitled

Terhi Nortunen Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopisteestä oli mukana järjestämässä #kielipäivä2017 -tapahtumaa Oulun Valkeassa. “Hienoa olla täällä Oulun keskustassa keskustelemassa kielistä ja tuomassa Eurooppaa lähelle ihmisiä”

22050578_1289492997846710_1593443215_o

Oulun alueen kieliseuroilla oli omat pisteet kielten päivänä.

Mukana Oulun hulinoissa ja järjestelyissä olivat myös Kati Niemi ja Mikael Reiman Euroopan komissiosta.

IMG_0737.JPG

Teemapäivän välityksellä tuodaan Euroopan kielten monimuotoisuutta ja kannustetaan ihmisiä tutustumaan eri kieliin.

Katso lisää kielipäivän tunnelmia instagramissa ja twitterissä tunnisteella #kielipäivä2017 sekä tutustu Kalevassa julkaistuun juttuun Oulun päätapahtumasta: http://bit.ly/2y5jutR