Chydeniusta ja orkesterisoittoa

Freedom Housen ja Economist Intelligentsin uusimmat selvitykset demokratian ja vapauden tilasta ovat murheellista luettavaa. Lehdistönvapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokraattisista instituutioista 195 maassa kerätyt tiedot osoittavat, että kehitys on polkenut paikallaan tai taantunut. Näin on jo kymmenettä vuotta.

Jo kuopatuiksi kuviteltu kovan nationalismin haamu rumine seuralaisineen liikkuu samalla tavalla Intiassa, Etelä-Koreassa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa. Aikoinaan hyvillä toiveilla lastatusta laivasta ei Venäjällä ja Turkissa näy muuta kuin pilkahdus maston päätä horisontissa.

EU-maiden sisällä tuntevat vetoa siihen muutkin kuin Unkari ja Puola. Sen osalta on tilanne nähty niin pahaksi, että hallitusta Varsovassa uhataan jo EU:n lakituvalla.

Syitä uuteen, vanhaan Zeitgeistiin on monia: maahanmuuttokriisi, taantuma, Kreikka-sotkut, terrorismi ja Venäjän uhka. Lisää murheita on tulossa. Sekä Brexit että Trump näyttäytyvät etäältä katsoen äänestäjien älykkyystestinä. Mahdollisuus siihen etteivät valitsijat kummassakaan maassa läpäise koetta, on valitettavan iso. Populistit ovat johtaneet keskustelua ja hyödyntäneet tilanteen täysimääräisesti myös Euroopassa. Syntyy mielikuva, että pelikenttä on jätetty vain yhdelle joukkueelle.

Euroopan unioni on täydellisestä kaukana. Kärsimme byrokratiasta, demokratiavajeesta ja huonosta tilannetajusta, rohkeuden puutteesta puolustaa ja argumentoida. EU:n suuressa ideassa kun ei mikään ole muuttunut. Se on edelleen rauhan paras tae, jäsenmaiden ja se yksittäisen kansalaisen lähes ainoa turva globalisaation haittoja vastaan. Mitä suurempia ovat uhat, sitä suurempi syy EU-mailla on toimia tiiviimmässä yhteistyössä. Ja nyt ne ovat isoja.

Jos populistien porukat haluavat palata ajassa taaksepäin, ehkä näin täytyy tehdä muidenkin. Back to basics! Kukin pieneltä osaltaan.

Budapestissä järjestettiin huhtikuussa seminaari lehdistönvapaudesta. Muodollinen syy oli 250 vuotta sitten suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä parlamentissa hyväksytty Press Freedom Act. Anders Chydenius ja Petter Forsskål ideoivat ja puskivat läpi maailman ensimmäisen painovapauslain ja lain asiakirjojen julkisuudesta. Vallankumouksellinen on vähintä mitä niistä voi sanoa!

Silloin elettiin Suomessa ja Ruotsissa valistuksen, vapausihanteiden – eteenpäin katsomisen aikaa. Uskottiin järkeen, vapaaseen kauppaan ja vuorovaikutukseen. Ja kulttuuriin. Anders Chydenius, paitsi ponteva pappi ja pohjoismaisen liberalismin isä, oli myös musiikkimies. Hänen toimestaan aloitti Kokkolassa kamariorkesteri jossa hän itsekin istahti joskus soittopulttiin.

Chydeniuksen ja Forsskålin lähtökohta oli lehdistönvapaus. Sen mukana tulisivat muutkin hyvät asiat, miehet päättelivät. Chydenius uskoi vapaan lehdistön ja asiakirjojen avoimuuden väistämättä johtavan siihen että totuus tulee julki. Siksi hän piti tärkeänä että myös populisteille on annettava tilaa mediassa, mahdollisuus julkistaa mielipiteitään. Lopulta keskustelu ja fiksu argumentointi tuottavat “totuuden” mistä tahansa asiasta.

Suomi pitää lehdistönvapauden kärkisijaa jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Samalla olemme yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Siitä on syytä olla iloinen ja ylpeä ja pullistellakin sillä saa, kohtuudella. Huolissaan pitää olla siitä, että samoilla listoilla on EU:n jäsenmaita, joiden sijoitus on neljänkymmenen huonommalla puolella. Vapausasteiden puute ja huono taloudellinen menestys korreloivat hämmästyttävästi keskenään. Ja päinvastoin. Suomi ja muut Skandinavian maat ovat kaikkien mittareiden mukaan vapaimpia ja kuuluvat rikkaimpien maiden joukkoon.

Jean Monnet sanoi aikoinaan, että jos hän aloittaisi (EU:n) uudelleen, hän alkaisi kulttuurista. Tämä tuli mieleeni lukiessani uutista Euroopan Nuoriso-orkesterin rahoituksen lopettamisesta*. 40 vuoden ajan se on tarjonnut mahdollisuuden tuhansille nuorille kokea eurooppalaisuutta parhaimmillaan. Se on osaltaan kasvattanut sitä yhteisen kokemuksen pääomaa, yhteistä kulttuuria, jota Monnet kaipasi. Chydeniuksella olisi varmaan tästäkin sanansa sanottavana. Käytännön mies kun oli, hän ehkä olisi jyrähtänyt että talosta voi joskus katto vuotaa mutta kivijalan pitää sen sijaan olla aina kunnossa! Nuoriso-orkesterin lopettaminen on juuri sitä, kivijalan purkamista.

Aiemmin mainittu seminaari sai Unkarissa paljon julkisuutta. Maan suurin päivälehti julkaisi Suomen ja Ruotsin lähettiläiden yhteisen haastattelun lehdistövapauden teemasta. Suomen instituutti Finagora yhdessä Suomen ja Ruotsin lähetystöjen kanssa jatkavat lehdistönvapauden, ja ylipäätään vapauden, teemaa uusilla tapahtumilla tänä ja ensi vuonna.

Sähköiset forumit, areenat ja lehdistö ovat edelleen vapaita. Ne ovat niitä pelikenttiä joille kaivataan uusia argumentteja, pelureita ja joukkueita. Tilaa on yllin kyllin. Sillä tavalla taataan että ne säilyvät vapaina tulevaisuudessakin.

Tätä kaikkea odotellessa sopii toivoa, että myös Euroopan nuoriso-orkesterin rahoitus järjestyy!

tuomi-nikula

Petri Tuomi-Nikula

Kirjoittaja toimii Suomen suurlähettiläänä Unkarissa

 

*) Toimituksen huomautus:

Päivitys 2.6.: Luova Eurooppa-ohjelman budjettiin esitetään lisäystä, jotta Euroopan nuoriso-orkesterin toimintaedellytykset turvataan jatkossakin.

30.5.:Koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics valotti lausunnossaan Euroopan nuoriso-orkesterin rahoituksen taustaa. Komissio on tukenut orkesteria kulttuuriohjelmien kautta yli 10 miljoonalla eurolla vuosina 2000–2014.

Vuonna 2014 alkoi uusi Luova Eurooppa-ohjelma, josta ei enää rahoiteta yksittäisten organisaatioiden toimintaa vaan rohkaistaan rajat ylittäviin hankkeisiin ja verkostoitumiseen. Edellisten rahoitusohjelmien arvioinneissa on todettu, että toiminta-avustukset eivät ole paras tapa tukea innovatiivisia kulttuuriprojekteja. Ohjelmalla pyritään rohkaisemaan useampien rahoituslähteiden käyttöön. Hankkeiden rahoittaminen nähtiin sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaissa paremmaksi tavaksi saada rajalliset varat tehokkaampaan käyttöön. Kilpailu varoista on kovaa. Riippumattomat asiantuntijat valitsevat vain rajallisen määrän hankkeita. Nuoriso-orkesteri sai hankerahoitusta vuosille 2014–15 mutta seuraavalla hakukierroksella oli muita, paremmin ohjelman tavoitteita vastaavia hankkeita. 112 hakemuksesta vain 15 sai rahoitusta. Rahoitusta voi hakea joka vuosi, joten valitsematta jääneet hakijat voivat pian hakea uudelleen.

 

Eurooppa-päivänä juhlitaan rauhan ja kasvun puolesta

eurooppapäivä_facebook_tapahtumabanneri

Saamme kunnian järjestää valtakunnallisen Eurooppa-päivän tapahtuman tänä vuonna Seinäjoella maanantaina 9. toukokuuta. Osallistuimme avoimeen kilpailuun, jossa haettiin tapahtuman järjestäjiä tai yhteistyökumppaneita Suomesta. Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus ja Eurooppalainen Suomi ry päätyivät valitsemaan Seinäjoen tänä vuonna.

Mielestäni on viisasta huomioida maakuntia jo ihan kansallisen rauhan kannalta. Yksi osa Euroopan rikkautta on se, että maanosaan kuuluu erilaisia kansakuntia ja alueita. Toivottavasti juhlapäivä Etelä-Pohjanmaalla tuo uusia ja yllättäviäkin näkökulmia Eurooppa-päivän sisältöön.

Eurooppa-päivän teemaksi valikoitui ”Nuoret, työllisyys ja maahanmuutto”. Teeman valintaan vaikuttivat komission ykkösprioriteetti, eli kasvu, työllisyys ja investoinnit, sekä Seinäjoella Eurooppa-viikolla järjestettävä Taitaja2016-tapahtuma. Komissio hakee ennen kaikkea Euroopalle uutta voimaa työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin ja teema on varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vastuualue. Taitaja2016, eli ammattitaidon SM-kilpailut, taas tuo Seinäjoelle kymmeniätuhansia osallistujia ja vieraita testaamaan ja kehittämään osaamista. Aiheet ovat tärkeitä ja keskustelua herättäviä. Riittääkö nuorilla usko alueensa tulevaisuuteen, ja miten saada lisää työpaikkoja niin kantaväestölle kuin uusille tulijoille? Eurooppa-päivää tarvitaan paitsi rauhan ja yhtenäisyyden, myös taloudellisen vakauden edistämiseksi.

Eteläpohjalaisten toiminnassa on tarmoa. Vaikka maakunta oli aikoinaan yksi Suomen EU-kriittisimmistä alueista, nyt olen nähnyt yhteistyötahtoa ja halua ratkaista ongelmia. Etelä-Pohjanmaa on tilastojen valossa maailman suomenkielisin maakunta, ja kansainvälistymiseen on vielä pitkä tie, mutta maakunta vastaa globaaleihin haasteisiin omalla tavallaan ja kuuliaisesti. Maakunnassa on korostettu perinteisesti työperäistä maahanmuuttoa. Kun turvapaikanhakijoita alkoi viime vuonna tulla ennen näkemättömiä määriä, Kauhavan vastaanottokeskus nousi otsikoihin sinnikkäällä työllä ja oivaltavilla ideoilla, joilla turvapaikanhakijoita on osallistettu toimintaan.

Varsinaisen päätapahtuman lisäksi Eurooppa-päivä näyttäytyy osastona Taitaja-messujen Global Park -kansainvälisyysteltassa 10.–12.5. Taitajan tavoitteena on ”syventää yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, työkykyä ja työhyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa”. Tänä vuonna slogan on ”Test the Best”. Alueella järjestetään myös Eurooppa-päivän tapahtuma ”Suupohja Euroopan kartalle” 12.5. Kauhajoella.

Rauha ja yhtenäisyys ovat olennaisia arvoja, jotka ovat koko ajan ajankohtaisia ja Eurooppa-päivän sodanjälkeisen ajatuksen taustalla. Taloushuolet ovat saaneet Euroopassa rinnalleen ennen kokemattoman muuttoliikeaallon. Uusilla ilmiöillä on taipumuksena jakaa mielipiteitä, ja rauhaakin voidaan tavoitella hyvin eri keinoin. Juhlassa ja arjessa on hyvä vaihtaa näkemyksiä asiallisesti ja toisaalta muistaa myös tanssia. Se yhdistää.

Antoisaa Eurooppa-päivää kaikille!

Elina Manninen_Finland

 

Elina Manninen,

Europe Direct

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus