”Se mitä teemme tänään kaikuu pitkälle tulevaisuuteen”

Sitaatti on Ridley Scottin elokuvasta Gladiaattori, jossa roomalaiskenraali Maximus puhuu joukoilleen ennen taistelua viimeistä valloittamatonta germaanijoukkoa vastaan.

Tarina on mielikuvituksen tuote, mutta yhdessä asiassa Scott on oikeassa. Se mitä roomalaiset tekivät, kaikuu yhä. Legioonalaisjärjestelmä on armeijoidemme perusta, lukuisat rakennukset, tiet ja sillat ovat edelleen olemassa yli tuhat vuotta myöhemmin ja edelleen joku jossain haaveilee hallitsevansa koko tunnettua maailmaa.

Koska nykyisin tunnemme koko maailman, on tällaisilla valtapyrkimyksillä vaikutus meihin kaikkiin, tavalla tai toisella. Viime vuosi Euroopassa päättyi surullisesti. Vaikka terrori-iskut saattavat tuntua hajanaisilta ja barbaarisilta teoilta, on niiden takana myös jotain muuta, suurempi kuva.

Vuosi 2016 ei ole alkanut yhtään sen paremmin. Meille eurooppalaisille tärkeä, mutta nuori peruskivi – demokratia – on uhattuna. Vuodenvaihteen vapaapäivinä palasin yhden kouluajan lempiaineeni, historian pariin. Jos ei tunne historiaansa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä, saati aavistaa tulevaisuutta. Näin uskon.

Yritän ymmärtää mihin Puolan nykyhallitus pyrkii. Oikeuslaitoksen ja vapaan sanan suitsiminen laukaisivat osittain vapaustaistelut Amerikassa ja Ranskassa, yhtälailla Venäjällä. Eurooppa on kulkenut pitkän ja verisen tien päästäkseen siihen missä olemme nyt. Viimeisistä Euroopan sisällä käydyistä uskoon, rahaan ja valtaan perustuvista sodista ei ole kulunut kuin 25 vuotta. Jostain syystä me emme puhu kovin paljon Balkanista, mutta mieluusti muistamme ”Muurin” kaatumista vuosipäivinä. Molemmat tapahtumat sattuivat samoina vuosina ja ovat osa Euroopan historian tuoreinta vallankumousta, joka ei ole vielä päättynyt.

Visegrad-ryhmä on todennäköisesti tuntematon useimmille lukijoille, mutta kovin ajankohtainen. Ryhmä sai alkunsa Visegradin kaupungissa vuonna 1991, jolloin perustajajäseninä olivat Puola, Unkari ja silloinen Tšekkoslovakia (nykyisin Tšekki ja Slovakia). Maat sopivat poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Kaikki maat ovat nykyisin EU:n jäseniä ja ongelmissa EU:n kanssa on yhtäläisyyksiä. Puolassa Jaroslaw Kaczyńskin johtaman Laki ja Oikeus -puolueen vaalivoitto viime syksynä nosti puheisiin Visegrad-ryhmän henkiinherättämisen. Se olisi vastapaino Ranska-Saksa -allianssille ja sitä parempi jos ryhmä leviäisi etelään Romaniaan ja Bulgariaan sekä Baltian maihin.

Euroopan talousongelmat ja monimutkaiseksi ongelmaksi levinnyt hallitsematon kansainvaellus Eurooppaan ovat antaneet Puolan hallitsijoille vettä myllyyn. Liittyminen Natoon hoiti turvallisuusvajeen, päätös liittyä Euroopan unioniin oli taloudellinen. EU:n näkökulmasta demokratian vastaiset lait koskien oikeuslaitosta ja tiedotusvälineitä ovat juuri sellaisia toimia, jotka ensimmäisenä otetaan käyttöön kun hallitsevilla on erityinen tavoite. Mutta mikä se tavoite on? Puolan sijainti maantieteellisesti on valitettava. Idän ja lännen välissä sen yli ja läpi on kävelty lähes jokaisessa sodassa, sen rajat ovat muuttuneet niin monta kertaa, että on vaikea edes historiaa lukemalla saada selvyyttä tuon maan identiteetistä.

Siitäkö on kyse, identiteettikriisistä, nuoren valtion kasvukivuista? EU on parhaimmillaan pehmeissä toimissa, kun se keskustelee ja kuuntelee. Toivottavasti se onnistuu tehtävässään.

Salamurhaajan luoteihin kuollut Yhdysvaltain entinen presidentti piti puheen Harvardin yliopiston nuorille vain kuukausia ennen kuolemaansa. Silloin kyse oli ydinsodan uhasta. Mielestäni viesti pätee yhtä lailla Euroopan tämän päivän ongelmiin. Demokratian rapautuminen veisi Euroopan tielle, josta jälkeläisemme lukisivat kuten me nyt esimerkiksi maailmansodista.

”Meitä yhdistää eniten se, että asutamme kaikki tätä pientä planeettaa, hengitämme kaikki samaa ilmaa, kannamme kaikki huolta lastemme tulevaisuudesta ja olemme kaikki kuolevaisia”.

-John F. Kennedy, 1963

Susanna

Rauhaa ja viisautta vuodelle 2016,

Susanna Turunen

Kirjoittaja on Ylen EU-erikoistoimittaja

@TurunenSusanna

Eurooppalaista solidaarisuutta tarvitaan tänäänkin

Kävin viime vuoden viimeisenä päivänä Ateneumissa katsomassa Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttelyn. Hänen kuvansa kertovat yhteiskunnista ja niiden muuttumisesta. Pysähdyin erityisesti katsomaan näyttelyn Eurooppaa käsitteleviä valokuvia. Cartier-Bressonin kuvat heijastavat ihmisten välisiä eroja ja erityisesti yhtäläisyyksiämme, yksilöitä ja kansanjoukkoja – ja sitä kautta eurooppalaista identiteettiä.  Hän kuvasi Eurooppaa aikana, jolloin maanosan vanha kulttuuri törmäsi uuteen aikaan ja eli murroskautta. Eurooppa nousi sodan jälkeen jaloilleen meitä yhdistävien tekijöiden ja solidaarisuuden avulla.

Euroopalla on tänäkin vuonna edessään suuria haasteita. Viimeisimmän, 23.12.2015 julkaistun Eurobarometri-kyselyn mukaan maahanmuutto on EU:n suurin haaste. Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia piti maahanmuuttoa EU:n polttavimpana haasteena. Luvussa on nousua edellisestä kevään 2015 barometristä 20 prosenttiyksikköä. Seuraavaksi nousi huoli terrorismista (25 %), mikä ohitti huolen taloustilanteesta (21 %). 17 prosenttia vastanneista pitivät työttömyystilannetta sekä jäsenvaltioiden julkisen talouden tilannetta haasteellisimpina. Eurobarometri-kysely tehtiin 7.-17.11.2015 välisenä aikana. Elo-lokakuussa Eurooppaan saapui 100 000 pakolaista kuukaudessa, ja myös marraskuun Pariisin terrori-isku osui kyselyn ajankohtaan. Kuitenkin alle neljäsosa haastatteluista tehtiin tuon terrori-iskun jälkeen.

Junckerin komissio vastaa näihin haasteisiin keskittymällä kymmeneen painopisteeseen alkaen Euroopan talouden kunnostamisesta aina unionin demokraattiseen muutokseen. Komissio haluaa keskittyä isoihin asioihin ja olla vaatimattomampi asioissa, jotka eivät edellytä EU:n yhteisiä toimia. Komissio haluaa myös tehostaa lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa. Alkaneen vuoden työohjelmansa mukaisesti komissio toteuttaa poliittisia painopisteitään 23 aloitteen avulla. Uusien aloitteiden lisäksi komissio arvioi uudelleen ja kumoaa tarvittaessa olemassa olevia säädöksiä.

Muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi komissio antaa tänä vuonna esitykset laillisen maahanmuuton edistämisestä (ml. EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin kehittäminen), pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmästä ja turvapaikanhakijoita koskevan Dublin-järjestelmän tarkistuksesta. Lisäksi komissio antoi joulukuussa yhteisen ulkorajan valvontaa koskevan ehdotuksen eurooppalaisesta raja- ja rannikkovartiojärjestelmästä. Komissio keskittyy myös Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpanoon. Tähän liittyy ehdotus terrorismia koskevan puitepäätöksen tarkistamiseksi.

Komissio on korostanut solidaarisuuden ja vastuun periaatteita muuttoliikkeen hallinnan parantamisessa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ottanut vahvasti kantaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen puolesta. Tänäänkin tarvitaan eurooppalaista solidaarisuutta.

pia_euronautti

Pia Siitonen

Kirjoittaja on Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö

@PiaSiitonen