Isältä pojalle

Laihialaisisäntä oli menossa poikansa kanssa kirkkoon. Pojalla oli jalassaan uudet saappaat. Isä huomasi saappaat ja kysyi:

– Onko nua ne uuret saappahat, jokka sullon jalaas?
– On, isä.
– Otahan sitte vähän pirempiä askelia.

Kaikille tutut laihialaisvitsit perustuvat stereotypiaan eteläpohjalaisten ylenpalttisesta säästeliäisyydestä tai suoranaisesta saituudesta. Kohta irvailu loppuu. Laihialaiset ovat nimittäin olleet kiertotalouden edelläkävijöitä.

Euroopan komissio hyväksyi joulukuun alussa kiertotalouspaketin, joka nostaa säästäväisyyden uuteen arvoon. Paketissa ei ole kyse ainoastaan eurooppalaisyritysten resurssitehokkuuden parantamisesta tai niukkenevien luonnonvarojen säästämisestä, vaan myös yksityisellä kulutuksella on iso rooli kiertotalouden edistämisessä.

Suurin osa yksityisestä kulutuksesta sekä arvon että materiaalivirtojen näkökulmasta kuluu asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Kalusteet, elektroniikka sekä vaatteet ja jalkineet muodostavat toiseksi merkittävimmän ryhmän. Laihialaispojan saappaillakin on siis merkitystä.

Muillakaan kuluttajilla ei liene mitään sitä vastaan, että tuotteet kestäisivät pidempään. Isältä pojalle. Joko omalle pojalle tai jollekin jakamistalousnatiiville.

Tupakantumpeista ruosteenestoainetta

Erään ympäristöpalveluja tuottavan suomalaisen pörssiyrityksen mukaan on helppoa muuttaa ketsuppipullo polttoaineeksi tai säilykepurkki haarukaksi. Paljon vaikeampaa on muuttaa ihmisten ajattelutapoja.

En tiedä tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon alumiinista ja teräksestä tehtyjä säilykepurkkeja käytetään esimerkiksi uusien haarukoiden valmistuksessa. Uusioalumiini kuluttaa kuitenkin vain kymmenen prosenttia siitä energiasta, jota tarvitaan uuden alumiinin tuottamiseen. Isossa kuvassa säilykepurkeillakin on vaikutusta, sillä Euroopan komission selvitysten mukaan jo 15 prosenttia tehokkaampi luonnonvarojen käyttö toisi talouteen 2–3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Kiertotalous perustuu uusiin liiketoimintamalleihin ja -palveluihin. Jonkun jätteet ja sivuvirrat ovat jollekin toiselle arvokasta raaka-ainetta. Blogia kirjoittaessani silmiini osui lehtiuutinen, jonka mukaan muutamia vuosia sitten tehdyn kiinalaistutkimuksen mukaan tupakantumpeista saatavilla kemikaaleilla voitaisiin ehkäistä teräsputkien ruostuminen. Raaka-aineesta ei ainakaan tule pulaa, sillä laskelmien mukaan kaatopaikoille ja luontoon päätyy joka vuosi 4,5 tuhatta miljardia tupakantumppia! Kiertotaloudessa vain mielikuvitus – ja tekninen osaaminen – on rajana.

Hyviä esimerkkejä löytyy myös Suomesta. Kuopioon suunnitellaan maailman suurinta uuden sukupolven biotuotetehdasta. Tehtaan jäähdytysvedet eivät sellaisenaan sovellu esimerkiksi kaukolämmön tuottamiseen, mutta kasvihuoneiden lämmitykseen kyllä. Voi olla, että tulevaisuudessa tehtaan piippujen juurella kasvatetaan ympärivuotisesti tomaatteja ja kurkkuja. Tehtaan jätemateriaalista osataan jo nyt tuottaa myös lannoitteita.

Sahanpurusta luonnonlöpöä

Suomalainen energiayhtiö St1 on ollut bio- ja kiertotalouden todellinen edelläkävijä. Se on valmistanut elintarviketeollisuuden jätteistä ja tähteistä liikenteen polttoainetta jo vuodesta 2009 lähtien. Kajaaniin valmistuu ensi vuonna uusi tehdas, jossa etanolia tehdään sahanpuruista. Sitä voi jo sanoa luonnonlöpöksi.

RE85-biopolttoaineen myynti on ollut Suomessa melko vaatimatonta. Se johtuu osin tiedon puutteesta ja osin ajattelutavoista. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi helpotti vastikään vuosien epäröinnin jälkeen bensiiniauton muuttamista bioetanolikäyttöiseksi. Jospa se oli monelle vihreän sydämen omistavalle autoilijalle hyvä porkkana vähäpäästöiseen flexfuel-autoiluun.

Kaikki edellä kuvatut tapaukset ovat esimerkkejä kulutusyhteiskunnan vääjäämättömästä muuttumisesta kierrätysyhteiskunnaksi. Kukaan ei voi siirtyä kiertotalouteen yksin. Tuota-käytä-hävitä -mallista siirrytään malliin, jossa tuotetta ei käytetä loppuun, vaan sen alkuperäinen suunnittelu mahdollistaa kunnostuksen, uudistuksen, uudelleenvalmistuksen ja uudelleenkäytön.

Suomessa kiertotalouden uusi uljas aikakausi alkaa symbolisesti 1. tammikuuta 2016. EU:n kaatopaikkadirektiivin myötä biohajoavaa ja muuta orgaanista yhdyskuntajätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle.

Niin se vaan on, että kulutusjuhlien ja kertakäyttökulttuurin aika on ohi.

Jari-Shvonen

 

 

Jari Sihvonen, tiedottaja

Europe Direct Kuopio ja Pohjois-Savon liitto

Advertisements

Eurooppa tienhaarassa

Pariisin terroriteot. Ennen näkemätön muuttoliike Eurooppaan. Aitojen rakentamista. Pelkoa.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Kyseenalaistettuina ovat EU:n keskeiset arvot ja periaatteet, kuten ihmisten vapaa liikkuvuus.  Sisärajaton Eurooppa on vaarassa romuttua 22 maan Schengen-alueen natistessa liitoksissaan. Ellei yhteisiin ratkaisuihin pystytä, jäsenvaltiot tekevät omia ratkaisujaan. Turvapaikkasääntöjen kiristämiskilpailu on jo alkanut. Nyt tehtävillä valinnoilla saattaa olla arvaamattomia seuraamuksia. Britannia äänestää omasta EU-tulevaisuudestaan parin vuoden päästä. Matka voisi johtaa hyvin erinäköiseen unioniin.

Toinen vaihtoehto on, että kriisi yhdistää meidät. Kansainvälistä terrorismia vastaan ei voida kamppailla kuin maiden ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Ranskan avunpyyntö muilta EU-mailta turvatakuisiin vedoten voi antaa tarvittavan sysäyksen tiivistyvään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön ja integraatioon.  Maltti on valttia myös terrorismin vastaisessa sodassa ja Syyriassa. Historia tuntee liian monta esimerkkiä siitä, miten virheitä on paikkailtu tekemällä uusia.

Isossa kuvassa muuttoliike voi kuitenkin olla Euroopan pelastus. Ikääntyvä manner tarvitsee työikäistä väestöä pärjätäkseen jatkossakin globaalissa kilpailussa nousevien talouksien kanssa. Tämä vaatii maahanmuuton onnistunutta hoitoa. Tulokkaat on kyettävä integroimaan yhteiskuntiimme. Muussa tapauksessa lopputulos voi olla päinvastainen.

Ennen kaikkea tarvitaan yhteistyötä. On tärkeää vaikuttaa lähdön syihin, varmistaa ulkorajojen pitävyys, jotta hallitsematon muuttoliike saadaan kuriin, sekä sopia yhteisestä taakanjaosta ja pelisäännöistä.  Taistella yhdessä terrorismia vastaan.

Jos annamme pelon ja vihan voittaa Euroopassa, vain terroristit voittavat. Juuri tätä he haluavat. Koston kierrettä.  Ulkoministeri Timo Soinia lainatakseni meidän tulee pitää “pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä”. Euroopan avoimet yhteiskunnat, demokratia ja arvomme ovat perusta, jonka johdosta täällä on hyvä asua ja tänne halutaan tulla. ISIS:n heikkous on, ettei sillä ole tarjota houkuttelevaa vaihtoehtoa. Tällöin voidaan vain kyseenalaista ja kylvää epävarmuutta, mutta jossakin vaiheessa oman tarinan onttous paljastuu ja korttitalo romahtaa.

Eurooppa on siis tienhaarassa.  Erkanemmeko omille poluillemme vai voitammeko pelon ja epäluulon yhdessä.

cantellville2015_20cm

Lähetystöneuvos Ville Cantell toimii ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen päällikkönä.