Tubettajat ottivat EU-asiat haltuun tutustumisvierailulla Brysselissä

Euroopan komission Suomen-edustusto vei suomalaisista tubettajista ja vloggaajista koostuvan ryhmän tutustumisvierailulle Brysseliin 23-25.10. Kaksi päivää kestäneen vierailun aikana tutustututtiin EU:n päätöksentekoon, EU-viestintään sekä tietenkin belgialaiseen ruokaan. Olemme koonneet tähän blogiin tubettajien laatimaa somesisältöä matkan varrelta.

Iloisen Jennin fiilisvideo Brysselistä:

Janitan instaterveiset:

Mahtava Jan vloggaa englanniksi EU:n pääkallopaikalta:

EU-korttelissa sijaitseva muraali on vaikuttava näky:

Euroopan yllä kirkkaampaa taivasta? #europe #brussels #europeanunion

A post shared by Pauliina (@kauneusgurusi) on

Miten Euroopan komissio näyttäytyy Iriz Silanderin vlogissa?

Yhteisellä työlounaalla vaihdettiin ajatuksia digitaalisesta EU-viestinnästä.

Kiitos tubettajat ja @eukomissio Brysselin matkasta! ❤️ #eu #euroopanunioni

A post shared by Hassan Maikal (@hassanmaikal) on

Heli V haastattelee komission viestintäneuvonantaja Aura Sallaa Noin 50 vastausta – haastattelusarjaansa:

Katso Janita K:n fiilikset:

Niin kuin näkyy, Brysselissä oli mainio meininki! Tutustu muihin mahtaviin vlogeihin ja vloggaajiin Youtubessa: Tubettajat Brysselissä 2017 

Osallistu sinäkin EU-aiheiseen keskusteluun somessa #FutureofEurope ja seuraa kanaviamme:

Facebook: Euroopan komissio Suomessa
Twitter: @EUkomissio
Instagram: @eukomissio
Youtube: Euroopan komissio

 

 

 

 

Advertisements

Suomen aika tarkistaa näkemyksiään EU:n yhteisvastuusta

Kirkonkirouksia ei enää julisteta, mutta jos niin vielä tehtäisiin, olisi Suomessa vahva ehdokas EU:n yhteisvastuu. Sen julistaminen pannaan erityisesti talous- ja rahaliiton yhteydessä toistuu täällä tauotta. Viimeksi saimme kuulla tämän, kun Suomen hallitus julkisti äskettäin EMU-linjauksensa.

Yhteisvastuun tuomitseminen kansallisena kuorona on silti hämmentävää.

Ensinnäkin EU:ssa on jo monin tavoin yhteisvastuuta. Rakennerahastoista tuetaan kymmenin miljardein alueita ja myös suomalaiset ovat niiden innokkaita käyttäjiä. EU:n globalisaatiorahastosta ovat saaneet tukea niin Nokiasta kuin Anttilasta työttömäksi joutuneet. Euroopan keskuspankin valtionlainojen massamittainen osto ja sen ryhtyminen EMU:n viimesijaiseksi takaajaksi ovat sekin yhdenlaista yhteisvastuuta.

Toiseksi Suomi näyttää torjuvan yhteisvastuuta yhdessä asiassa, mutta olevan sen kovimpia kannattajia toisessa. YLE julkaisi äskettäin kirjoituksen “Suomesta on tullut EU:n keskinäisten turvatakuiden kiihkein kannattaja”. Maamme on siis kärjessä luomassa sotilaallista EU-yhteisvastuuta turvatakuina, joka on todellisuudessa paljon kovemman luokan asia kuin yhteisinhokkimme velkojen yhteisvastuu.

Kolmanneksi kanta yhteisvastuuseen saattaa muuttua Suomessa puhurin lailla. Viime aikoihin asti kantamme yhteiseen talletussuojaan on ollut kylmänkalsea. Kun Nordean johto päätti sitten esittää pääkonttorin siirtoa Suomeen, niin täällä mieli muuttui melkein ”yön yli” EU-talletussuojan suotuisampaan suuntaan. Suomi oli ensin EU:n turvatakuiden kovin vastustaja, josta se sitten kiepsahti nykyrooliinsa niiden vankimmaksi puoltajaksi.

Kun EU:n jäsenvaltioiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa äänestettiin viime aikojen näkyvimmästä siirtolaisuusasioiden yhteisvastuusta niin sanotusta pakolaisten taakanjaosta, äänesti Suomi tyhjää. Se lasketaan unionin säännöissä vastustavaksi ääneksi. Tuolloin ei ajateltu, että Suomestakin voi tulla merkittävien pakolaisvirtojen kohde ja että itänaapurimme käyttäisi rajojen avaamista poliittisena painostuskeinona. Voimmekin tarvita muiden tukea.

Suomen hallituksen tuore EMU-linjaus edustaa monin tavoin tervettä taloudenpitoa, mutta onko todellakin järkevää torjua yhteisvastuuta lähes oppiaineena? Velkojen yhteisvastuu rapauttaisi EMU:n, mutta miksi esimerkiksi maailman valuuttarahaston IMF:n ehdotus EMU-alueen niin sanotusta pahan päivän rahastosta ammuttiin alas yhtä järeällä tykillä? Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti esiin äskeisissä EU-linjauksissaan, että asymmetrisen shokin ravisuttaman euromaan työttömyysvakuutusta tuettaisiin väliaikaisesti eurooppalaisesta vakautusmekanismista.

Tulevat talous- ja rahaliittoa koskevat päätökset syntyvät sovitteluratkaisuna. On vaikea kuvitella edistettävän Suomen haluamaa tervettä taloudenpitoa, jollei samaan pakettiin kiedota edes jotain yhteisvastuullisuutta. Suomi menettää vaikutusvaltaansa, jos se vain pyörittää yhteisvastuuta torjuvaa levyä eikä pohdi, miten ja missä muodossa sitä olisi järkevintä toteuttaa.

Lisäksi kannattaa muistaa Suomen lähihistoria. EU-jäsenyytemme alkuaikoja vaivasi 1990-luvun kotimainen talousromahdus ja 2000-luvulla on käpristelty lähes kymmenvuotisessa taantumassa. Mikään ei viittaa siihen, etteikö Suomi voisi olla taloudellisissa yhteisvastuujärjestelyissä tulevaisuudessa myös saamapuolella. Poliittisissa sitäkin enemmän.

Kokonaisuudessaan Suomen näkemykset EU-tason yhteisvastuuseen ovat poukkoilevia. Ne perustuvat liikaa tässä ja nyt-ajatteluun pitkän aikavälin ja kokonaisedun hahmottamisen sijasta. Joskus EU:ssa on hyväksyttävä kaksi vähemmän miellyttävää asiaa, jotta saadaan kymmenen hyvää. On aika alkaa tarkistaa näkemyksiämme EU-yhteisvastuuseen.

Tyska modellen
Markus Penttinen, Akava //Richard Nordgren

Markus Penttinen

Kirjoittaja on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen

Kirjoittaja vastaa esittämistään mielipiteistä, jotka eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa.

Euroopan kielten päivän päätapahtumaa vietettiin Oulussa 26.9.

Kielten osaamisen merkitystä esiin nostavaa Euroopan kielten päivää juhlistettiin tänä vuonna Suomen päätapahtumassa Oulussa tiistaina 26. syyskuuta.

kieltenpäivä

Kielitaito avaa monia mahdollisuuksia ja näkökulmia maailmaan. Kielten oppiminen voi olla paitsi hyödyllistä myös hauskaa, ja se yhdistää ihmisiä. Euroopan kielten teemapäivää vietetään joka vuosi syyskuun 26. päivänä.

Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, noin 60 alue- ja vähemmistökieltä sekä yli 175 erilaista maahanmuuttajien kieltä. Maailmassa on noin 6 000–7 000 kieltä. Suurinta osaa niistä puhutaan Aasiassa ja Afrikassa. Vähintään puolet maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä eli he puhuvat tai ymmärtävät kahta tai useampaa kieltä.

Teemapäivä alkoi kielisuihkuilla, joita Oulun yliopiston kieltenopiskelijat ja vaihto-opiskelijat järjestivät yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa.

Kielten päivän päätapahtumaa vietettiin kauppakeskus Valkeassa. Paikalla oli monipuolisesti eri kulttuuri- ja kieliyhdistyksiä ja monikielistä ohjelmaa kaikissa tyylilajeissa. Kello 12–18 nähtiin ja kuultiin esimerkiksi lauluilla höystettyä tarinankerrontaa, tanssia, henkilökohtaisia kertomuksia kielten oppimisesta ja niin klassisia ja nykykatu-uskottavia kuin kansanmusiikkiakin edustavia esityksiä eri kielillä. Erilaisia kieleen liittyviä esittelypisteitä oli ympäri kauppakeskusta, ja Valkean kahviloissa saattoi pistäytyä kieltenopiskelijoiden pitämissä kielikahviloissa, joissa kuultiin ja harjoiteltiin erilaisia eurooppalaisia kieliä.

Mitä merkitystä kielten oppimisella on? Riman ei tarvitse olla korkealla, kun lähdetään tutustumaan uusiin kieliin, vaan niitä voi maistella ja kokeilla. Näin kannustettiin Euroopan kielten päivään osallistuvia Oulussa. Videolla kuulet tutkijan ja komission edustajan näkemykset kielten merkityksestä:

Muun muassa svenska nu -verkosto oli mukana kielten päivän riennoissa:

Valkean päälavalla Oulussa kuultiin päivän aikana mm. irlantilaista kansanmusiikkia iirin kielellä. Brent & Droichead pumppaa menemään!

Valkean päälavalla tällä hetkellä iirin kieltä! #kielipäivä2017 #EDLangs

A post shared by Euroopan kielten päivä (@euroopankieletoulu) on

Turun kaupunginkirjastolla oli myös monipuolista ohjelmaa:Untitled.1png

Muun muassa haastatteluja ja luentoja:

Untitled

Myös Ylöjärven kirjastossa vietettiin Euroopan kielten päivää:

Kielipäivänä Oulun Valkeassa oli mukana myös laulaja Ollie. Ollie kertoo oman äidinkielensä merkityksestä biisinteossa: “Suomen kieli merkitsee laulettuna paljon enemmän ku muut kielet. Siihen saa enemmän tunnetta mukaan. Lause englanniksi ei tarkoita puoltakaan niin paljon, kuin sama lause suomeksi laulettuna.”

Untitled

Terhi Nortunen Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopisteestä oli mukana järjestämässä #kielipäivä2017 -tapahtumaa Oulun Valkeassa. “Hienoa olla täällä Oulun keskustassa keskustelemassa kielistä ja tuomassa Eurooppaa lähelle ihmisiä”

22050578_1289492997846710_1593443215_o

Oulun alueen kieliseuroilla oli omat pisteet kielten päivänä.

Mukana Oulun hulinoissa ja järjestelyissä olivat myös Kati Niemi ja Mikael Reiman Euroopan komissiosta.

IMG_0737.JPG

Teemapäivän välityksellä tuodaan Euroopan kielten monimuotoisuutta ja kannustetaan ihmisiä tutustumaan eri kieliin.

Katso lisää kielipäivän tunnelmia instagramissa ja twitterissä tunnisteella #kielipäivä2017 sekä tutustu Kalevassa julkaistuun juttuun Oulun päätapahtumasta: http://bit.ly/2y5jutR

Europe – En Marche!

Beethovenin Oodi ilolle tahditti Ranskan presidentinvaalien voittajaa Emmanuel   Macronia, kun hän astui puhujalavalle Louvren aukiolla vaali-iltana. Monille meistä kuvasi Beethoven tuossa tilaisuudessa paitsi Macronin – myös Euroopan – voittoa vaaleissa.

Jos voiton olisi vienyt Marienne Le Pen, olisi tilaisuutta epäilemättä juhlistettu Marseljeesilla. Paitsi että se on Ranskan kansallislaulu, oli se myös Vichyn Ranskan virallinen kansallislaulu. Sen sanat ovat patrioottiset. Samoilla sanoilla voi myös nostaa nationalismia – ja torjua maahanmuuttajia.

Nyt vaalien ratkettua olemme voineet viettää Eurooppa-päivää hieman huojentuneempina: pahin ei toteutunut, mutta ongelmat eivät liioin poistuneet. Viimeistään nyt ne on nostettava esille, etsittävä ratkaisuja ja aloitettava avoin keskustelu kaikissa EU:n jäsenmaissa – myös Suomessa.

Macronin mielipiteet haastavat ja jakavat paitsi ranskalaiset myös muun Euroopan. Hän haluaa tiivistää unionia à la francaise. Jos arkikeskustelussa ranskalaisia leimaa laxismi – löysyys, on Ordnung eli järjestys sana, joka on lyöty saksalaisten otsaan. Ennakkoluulot elävät.

Tämä tulee esille heti, kun alamme pohtia talous- ja rahaliiton tulevaisuutta. Macron ei ole ensimmäinen ranskalainen, joka on ehdottanut euro-alueelle omaa talousministeriä, omaa budjettia ja samalla tulonsiirtoja. Ajatukset eräänlaisesta fiskaaliunionista eivät ole vain ranskalaisia. Niillä on laajaa tukea Välimeren pohjoisrannalla. Samat maat ovat hallituspohjasta riippumatta vaatineet Saksalta elvyttävää talouspolitiikkaa – tuloksetta.

Financial Timesin haastattelussa vuonna 2015 Macron sanoi, että vain populistit hyötyvät austeritystä, eli kurinalaisuudesta. Tämä muistettaneen Berliinissä.

Toisaalta tuleva presidentti puhuu avoimesti Ranskan tarvitsemista reformeista. Kun väistyvä presidentti Francoise Hollande lupasi viisi vuotta sitten kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja jo ennestään laajalle julkiselle sektorille, aikoo Macron karsia niitä rankalla kädellä. Toisella kädellään hän tarjoaa ranskalaisille sosiaalisempaa Eurooppaa mm. yhteisen työttömyysvakuutuksen muodossa.

Jos ja kun uusi presidentti puutuu julkisen sektorin työpaikkoihin, on Ranskassa edessä laajoja mielenosoituksia ja lakkoja. Kun Suomessa ensin neuvotellaan ja mennään lakkoon, jos sovintoa ei synny, on järjestys Ranskassa toinen. Ensin reipas lakko ja sitten neuvottelut. Tästä pitävät vahvat ammattiliitot huolen. Liioin ei Marine Le Peniltä puutu revanssin aiheita, jos Macron pitää mitä lupaa.

Kun Hollannin ja Itävallan vaalit ovat takana ja Brexit tosiasia, on EU:ssa nyt enemmän tilaa keskittyä ongelmiin, jotka yhä ovat olemassa torjuntavoitoista huolimatta. Ratkaisut yhteiskuntien polarisoitumiseen löytyvät usein parhaiten kansallisella tai paikallisella tasolla, vaikka syyttävä sormi osoittaa unionia. Mutta myös sitä on uudistettava.

Tosivääntö euroalueen tulevaisuudesta alkaa Saksan vaalien jälkeen. Kysymykset ja vaihtoehdot, joita Macron ja komissio ovat nostaneet esille, koskevat myös meitä suomalaisia. Eikä keskustelu koske vain taloutta. Puolustus, pakolaiset ja mm. sosiaalisen Euroopan kysymykset jakavat unionia idän ja  lännen sekä pohjoisen ja etelän kesken. Eikä jako mene vain maiden välillä, vaan myös niiden sisällä. Tästä pitävät osaltaan myös EU:n ulkopuoliset hajottajat huolen.

Täällä Suomessa meillä kansalaisilla on oikeus tietää, minkälaisia mielipiteitä edustajillamme on, jos niitä on. Kun keskustelu Reinin yli todella viriää, ei Saksan selän taakse enää mahdu piiloon.

Makkonen_IMG_2011_00383483 copy

Risto Makkonen, toimittaja

Mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission kantaa.

Kolme visiota EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta

EU-komissio julkaisi viime viikolla kaksi merkittävää asiakirjaa, jotka käsittelivät samaa aihepiiriä: toinen koski sosiaalisten oikeuksien pilaria ja toinen EU:n tulevaisuuspaperin sosiaalista ulottuvuutta. Julkisuudessa sosiaalista pilaria koskevasta paperista on keskusteltu enemmän. Koen, että jälkimmäinen on monessa mielessä tärkeämpi dokumentti. Miksi näin?

Laki- ja politiikka-aloitteet ovat toki tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi on EU:n tulevaisuuden suuri linja. EU on muutosten edessä, Iso-Britannia on jättämässä yhteisön, euroalueen neljän suurimman maan johtajat ovat ilmaisseet halunsa syventää yhteistyötä, komissio ajaa entistä aktiivisemmin useamman tahdin EU:ta, vaalit ympäri Eurooppaa kiinnostavat. EU on noussut poliittisen keskustelun keskiöön, ja ihmisiä kiinnostaa, mitä EU:lle on tapahtumassa.  Reflektiopaperi tarjoaa kolme visiota EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudelle.

Asiakirjan alussa tuodaan, varsin oikeutetusti, esille EU:n myönteinen vaikutus elinolojen tasaajana EU-alueella. EU-rahastot ja tukitoimet ovat nostaneet monen maan hyvinvointia, ja elintaso esimerkiksi itäisissä Keski-Euroopan maissa on noussut merkittävästi. Toisaalta viime vuosina erot jäsenvaltioiden välillä ovat kasvaneet. Kärkimaat ovat kuroneet kaulaa muihin.

Edetäänkö sosiaalikysymyksissä yhdessä, erikseen vai ei ollenkaan?

Alussa käsitellään myös laveasti EU:n sosiaalista ulottuvuutta koskevat tärkeimmät haasteet, jotka ovat väestön ikääntyminen, elintapojen muutos, sukupuolten erot työmarkkinoilla sekä työn muutos ja sen vaikutus sosiaaliturvajärjestelmiin.  Tämän jälkeen siirrytään katsomaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuutta näissä kolmessa eri visiossa.

  1. Keskitytään vain työvoiman liikkuvuuskysymyksiin

Tässä vaihtoehdossa keskityttäisiin sisämarkkinoiden kehittämiseen. Sosiaaliasioista keskusteltaisiin EU-tasolla vain siinä määrin kuin ne liittyvät työvoiman liikkuvuuteen. Minkäänlaista EU-tason sääntelyä ei tämän lisäksi olisi. Monessa mielessä helppo tie eteenpäin ­­­ — on helpompi purkaa kuin rakentaa. Mutta, yhteiset sisämarkkinat ilman yhteistä sitoutumista sosiaaliasioihin ovat ongelmalliset. Työelämän sääntelyn taso eroaisi jäsenvaltiosta toiseen. Tämä aiheuttaisi vääristynyttä kilpailua, eikä erojen tasoittaminen olisi myöhemminkään helppoa.

Skenaariossa myös EU-rahastojen toiminta loppuisi. Samoin myös monet hankkeet, joilla on lisätty EU-kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, lakkautuisivat. Pelkkiin sisämarkkinoihin keskittyvä EU ei lisäisi kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

  1. Halukkaat maat syventäisivät yhteistyötä

Halukkaat maat, joita voivat olla euroalueen maat tai muu maiden ryhmittymä, syventäisivät yhteistyötä työmarkkinoihin tai sosiaaliasioihin liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteitä edistettäisiin siihen suuntaan, että euroalueelle syntyisi aidosti yhtenäiset työmarkkinat, samalla maiden sosiaaliturvajärjestelmät yhdenmukaistuisivat. EU-rahastoilla tuettaisiin yhdenmukaistumista ja tarvittaessa jäsenvaltiot voisivat perustaa myös yhteisiä rahastoja. Paperissa vilautellaan myös yritysverotuksen yhdenmukaistamista.

Haasteina skenaariossa olisivat EU:n päätöksenteon kompleksisuuden lisääntyminen entisestään, kun eri maita koskevat säännöt eriytyisivät. Myös syventyneen yhteistyön ulkopuoliset maat voisivat houkutella yrityksiä alhaisemmilla maksuilla ja vähemmällä sääntelyllä.

  1. Kaikki EU-maat syventäisivät yhteistyötä

Yhtenä visiona esitetään, että kaikki EU-maat lähtisivät mukaan syventämään yhteistyötä sosiaaliasioissa. Tämä vaikuttaa kuitenkin hyvin epätodennäköiseltä kehitykseltä, sillä siihen olisi ollut mahdollisuus käytännössä aina, mutta näin ei ole käynyt. Ei, koska jäsenvaltiot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.

Iso-Britannia oli perinteisesti jarruna tällä kehityssuunnalla, mutta voiko maan poistuminen muuttaa dynamiikkaa näin paljon? EU:n viime aikojen kehitys viittaisi päinvastaiseen suuntaan. EU:hun on muodostunut uusia rajapintoja ja ryhmittymiä, joissa yhteistyö on syventynyt eri maiden kesken. Eritahtisuus on lisääntynyt, ei vähentynyt.

Työelämän sääntely hiertää jo nyt

Läpi asiakirjan paistaa komission suuri huoli: kuinka varmistetaan reilu kilpailu, jos työelämän sääntely rupeaisi eroamaan jäsenmaiden kesken. Huoli on ajankohtainen, lähetettyihin työntekijöihin liittyvät ongelmat ovat jakamassa Euroopan maita kahteen leiriin. Suomessa tällaista keskustelua ei ole esiintynyt, mutta esimerkiksi Ranskan vaaleissa tämä teema oli merkittävä EU-poliittinen kysymys.

EU:n tulevaisuusvisioita voi peilata vangin dilemman avulla. Jos yhteistyö syvenee vain tiettyjen maiden osalta, pelkona on, että ulkopuolelle jättäytyneet voivat hyödyntää tilannetta houkuttelemalla yrityksiä alemman sääntelyn turvin. Toisaalta, jos yhteistyöhön halutaan kaikki mukaan, yhteisen nimittäjän löytäminen lienee mahdotonta, eikä yhteistyö syvene lainkaan. Sisämarkkinoihinkin keskittyvä skenaario olisi ongelmallinen: kun työelämän sääntelyn taso eroaisi, eivät sisämarkkinatkaan toimisi optimaalisesti.

Niko_Vaananen

Niko Väänänen

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Eläketurvakeskuksen suunnitteluosastolla. Hänen asiantuntijatehtävänsä liittyvät EU:n sosiaalipolitiikkaan sekä vertailuihin koskien eri maiden eläkejärjestelmiä. Hän on myös jäsenenä eurooppalaisten sosiaalivakuuttajien yhteistyöjärjestössä ESIPissä.

Maailman terveyspäivä 2017: Masennuksesta on hyvä puhua avoimesti

Masennusta esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä kaikkialla maailmassa. Se aiheuttaa henkistä kärsimystä ja alentaa toimintakykyä. Hoitamattomana masennus voi johtaa työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen perhe-elämästä ja yhteiskunnasta.

Pahimmassa tapauksessa masennus ajaa itsemurhaan, joka onkin yleinen kuolinsyy monissa EU-maissa. Vaikka masennus on yleisempää naisilla, miehet tekevät erityisesti alemman tulotason ryhmissä masennuksen vuoksi keskimäärin lähes neljä kertaa enemmän itsemurhia kuin naiset.

Euroopassa joka kahdeskymmenes sairastaa masennusta ja joka neljäs kokee itsensä masentuneeksi jossakin elämänsä vaiheessa. Masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden ja muiden masennukseen liittyvien mielenterveyden häiriöiden riski kasvaa merkittävästi, jos henkilö kokee väkivaltaa, elää konfliktitilanteessa tai joutuu pakon sanelemana turvautumaan maastamuuttoon. Masennusta ei kuitenkaan pidä hävetä eikä oireita lakaista maton alle. On erittäin surullista, jos leimautumisen pelko estää ihmisiä hakemasta apua. Masennuksesta olisi puhuttava avoimesti.

Maailman terveyspäivän teemana on tänä vuonna masennus.

Masennuksesta puhuminen luotettavan ihmisen kanssa voi olla ensimmäinen askel kohti toipumista. Ilmiönä siihen on puututtava kuitenkin myös laajemmassa mittakaavassa. Keskustelua olisi hyvä saada aikaan niin päättäjien, opettajien, työnantajien, terveydenhuollon ammattilaisten, perheenjäsenten, ystävien kuin työtovereiden keskuudessa. Jokainen meistä voi osaltaan auttaa ehkäisemään, tunnistamaan ja hoitamaan masennusta. Myös kodit, koulut, työpaikat, sairaalat ja terveyskeskukset voivat toiminnallaan ja asenteillaan tukea mielenterveystyötä.

Etenkin kouluilla on keskeinen rooli masennuksen ehkäisemisessä ja oireiden tunnistamisessa sekä oppilaiden henkisen vahvuuden kehittämisessä. Lapsilla ja nuorilla masennus voi johtaa eristäytymiseen. Koulumenestys voi kärsiä, ja samalla myös muiden mielenterveysongelmien riski kasvaa. Esimerkiksi EU:n rahoittama SUPREME-hanke osoittaa, että kouluissa masennuksen oireisiin voidaan puuttua tehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. EU-yhteistyönä laadituissa koulujen toimintasuosituksissa annetaan esimerkkejä tavoista, joilla oppilaiden hyvinvointia voidaan tukea. Koska useimmissa kehittyneissä maissa masennus on yleisin syy sairauspoissaoloille ja työtehon heikkenemiselle, myös työnantajien olisi hyvä pyrkiä lisäämään työntekijöiden hyvinvointia. Työhön voi liittyä tekijöitä, jotka nostavat ihmisten stressitasoa ja lisäävät masennuksen ja loppuunpalamisen riskiä. Työpaikoilla pyritäänkin aiempaa paremmin puuttumaan työntekijöiden masennukseen. Esimerkkejä löytyy EU-yhteistyönä laadituista työympäristöä koskevista suosituksista.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia mielenterveysongelmien käsittelyyn. Palvelujen sähköistämisestä seuraava ihmiskontaktin puuttuminen voi tuntua erikoiselta, mutta tutkimusten mukaan sähköiset tukipalvelut kuitenkin rohkaisevat sellaisia henkilöitä hakeutumaan avun piiriin, jotka haluavat suojata yksityisyyttään ja hakea apua nimettöminä. Heidän näkökulmastaan hoidon saatavuus paranee.

Siitä huolimatta, että masennus on hoidettavissa oleva sairaus, vain yksi neljäsosa vakavasta masennuksesta kärsivistä potilaista saa riittävää hoitoa. Tämä ei voi jatkua. Niin komissio kuin WHO ovat sitoutuneet varmistamaan, että masennus pysyy asialistalla myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna komissio keskittyy mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla ja kouluissa sekä painottaa itsemurhien ehkäisyä. Maailman terveysjärjestö puolestaan tarjoaa päättäjille materiaalia ja teknistä tukea masennuksesta kärsiville ihmisille tarkoitettujen tukipalvelujen perustamiseen ja lisäämiseen.

Tänään, maailman terveyspäivänä, kehotamme kaikkia puhumaan avoimesti masennuksesta ja ideoimaan uusia masennuksen ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia kouluissa, työpaikoilla ja kaveriporukoissa. Keskustelun avoimuus on avaintekijä. Jokainen voi omalla toiminnallaan auttaa masennuksesta kärsiviä lähimmäisiään.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston johtaja Zsuzsanna Jakab

WHD_andriukaitis

Historiallinen viikko

Kulunut viikko jää Eurooppan historiaan: viime lauantaina juhlistettiin 60-vuotiasta Rooman sopimusta. Keskiviikkona 29.3. tehtiin Lontoossa uutta historiaa. Britannia eroprosessi EU:sta alkoi virallisesti. Tämä päivämäärä painetaan paitsi brittilasten historian kirjoihin myös koko Euroopan historiaan.

Muistan -90-luvun puolivälissä kollegani tuhahduksen Brysselissä jonkun huippukokouksen jälkeen: ”Miksi ne vielä jaksavat jauhaa tuosta iänikuisesta rauhasta? On tässä tärkeämpiäkin asioita.” Niin oli. Epäselvyyttä oli niin Suomen kesantokorvauksista kuin ympäristötuistakin.

Suomen jäseneksi sovittautumisen kenties suurin työ oli tehty jo ETA-neuvotteluissa. Jäsenyysneuvottelujen vaikein kysymys oli ollut maatalous. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka nielaistiin sellaisenaan Maastrichtin sopimuksen mukana.

Entä nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin? EU on palannut Roomaan. Tuoreessa Rooman julistuksessa – ei vain yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – vaan myös puolustus on noussut yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Tätä harva osasi ennustaa vielä viisi vuotta sitten.

Maailma Euroopan ympärillä muuttuu koko ajan. Vanhat uhkakuvat tekevät paluuta ja uudet pyrkivät lyömään kiilaa paitsi jäsenmaiden väliin, myös niiden sisälle.

Uusi Rooman julistus on realistinen – parasta, mitä saatiin aikaan 27 maan kesken. Se ei luo turhia illuusiota uudesta vahvasta unionista, mutta se on enemmän kuin pienin yhteinen nimittäjä tilanteessa, jossa pessimistit puhuvat koko rakennelman hajoamisesta. Tärkeintä on, että muutoksen tarve tunnustetaan.

Keskustelun aika on nyt

Komission valkoinen kirja julkaistiin 1. maaliskuuta. Keskustelu sen vaihtoehdoista on jo alkanut. Jos valkoinen kirja keskittyi suuriin vaihtoehtoihin EU:n tulevaisuuden suunnasta, täsmentynee keskustelu pian, kun lisämateriaalia on tulossa komissiolta lähikuukausina. Pöydälle tulevat sosiaalinen ulottuvuus, talous- ja rahaliiton syventäminen, globalisaatio, puolustus sekä EU:n rahoitus.

Syyskuussa komission puheenjohtaja Juncker pitää puheen unionin tilasta. Kun Saksan vaalit syyskuussa on ohi, tiivistyy keskustelu joulukuun huippukokoukseen, jossa tehdään ensimmäiset päätelmät. Mutta sinne asti ei saa odottaa. Meillä Suomessa on ”ymmärrettävää”, ettei EU:n kohtalonkysymykset sotke kunnallisvaalien teemoja. Mutta heti niiden jälkeen voimme vaatia vastauksia poliitikoilta. Ei riitä keskustelu keskustelun tarpeellisuudesta. On kysyttävä tavoitteita ja vaihtoehtoja. Edessä on vaikeita valintoja.

Presidentti Sauli Niinistö puhui jo muutama vuosi sitten EU:n omasta puolustuksesta. Asia ei sytyttänyt sen enempää Kultarannan keskusteluissa kuin julkisuudessakaan. Nyt tilanne on muuttunut niin Euroopan ympärillä kuin sisälläkin. Viimeisin epävarmuuden aiheuttaja on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Emme tiedä, miksi Yhdysvaltain Eurooppa-politiikka muotoutuu.

Jos puhutaan eri nopeuksien EU:sta, koskee tämä erityisesti talous- ja rahaliiton tulevaisuutta, eli
suoraan meitä suomalaisia. Tämä keskustelu on ollut koko ajan meneillään erityisesti eteläisissä jäsenmaissa, mutta myös Saksassa. Suomessa debatin osanottajat voi laskea kahden käden sormilla. Asia koskee jokaista puoluetta, joka aikoo olla seuraavassa hallituksessa. Kannanottojen aika alkaa nyt – eikä vasta eduskuntavaalien alla.

Splendid? isolation

Kun Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti parlamentissa EU-eron alkamisesta, ei päätöksen lopullisuudesta jäänyt epäselvyyttä. Sen sijaan sen perustelut hämärtyivät sitä mukaa mitä pidemmälle puhe eteni: Britannia on eurooppalainen, yhteistyö EU:n kanssa tulee olemaan kiinteätä, Britannia haluaa olla mukana yhteisissä hankkeissa, osa sen turvallisuusjärjestelmää jne. Jos joku aloitti puheen seuraamisen sen keskeltä, olisi voinut kuvitella brittien pyrkivän EU:n ytimeen.

Vääntö eron ehdoista on vasta alkanut. Brysselissä halutaan ero ensin selväksi. Vasta kun siitä on päätetty, voidaan aloittaa neuvottelut uudesta sopimuksesta.

Kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta se kannattaa 27 jäsenmaan käyttää hyväksi. Kun britit ovat ulkona, voi tuloksena olla vahvempi EU, joka keskittyy olennaiseen.

Risto Makkonen, toimittaja

Makkonen_IMG_2011_00383483 copy